Tilaajan ohje

Opinnäytetyö on suhteellisen syvällinen ja vaativa työelämän kehittämistehtävä. Kehittämistyössä hyödynnetään tutkimuksellisia periaatteita, joiden avulla hankitaan tutkittua tietoa kehittämisen tueksi. Tiedon tuottamisen lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää tilaajan toimintaa konkreettisesti.  

Opinnäytetyön konkreettinen tuotos voi olla esimerkiksi toimintamalli, strategia, opas, palvelu tai tuote, suunnitelma jonkin asian toimeenpanemiseksi tai perusteltuja kehittämisehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Se voi myös olla työskentelytavan uudistaminen tai sen soveltaminen uuteen toimintaympäristöön.

Toimeksiantaja eli tilaaja nimeää edustajakseen yhteyshenkilön, joka osallistuu opinnäytetyön tekijän ja ohjaajan kanssa opinnäytetyön tavoitteiden määrittelyyn ja toteutuksen suunnitteluun.  

Opinnäytetyöstä solmitaan yhteistyösopimus tilaajan, tekijän ja ohjaajan kesken. Sopimuksella sovitaan opinnäytetyön tekemiseen, ohjaamiseen ja julkaisuun liittyvät roolit, vastuut, ehdot ja oikeudet. Tilaajan edustaja allekirjoittaa opinnäytetyösopimuksen. Sopimus allekirjoitetaan sähköisesti. Opinnäytetyön tekijä vastaa sopimuksen täyttämisestä, sen viemisestä järjestelmään sekä allekirjoitusten keräämisestä.

Vastuu opinnäytetyön tekemisestä ja sen tuloksista on opinnäytetyön tekijällä. Humanistinen ammattikorkeakoulu vastaa opinnäytetyön ohjauksesta ja sen arvioinnista. Opinnäytetyön ohjaaja huolehtii siitä, että opinnäytetyön tavoitteet ja työssä käytetyt menetelmät vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia. 

Tilaajan edustaja mahdollistaa opinnäytetyön sujuvan toteuttamisen tilaajaorganisaation näkökulmasta. Tämä tarkoittaa opinnäytetyön toimenpiteisiin liittyvää tarvittavaa tukea. 

• Mikäli opinnäytetyölle tarvitaan tutkimuslupa tilaajaorganisaatiolta tai muulta taustataholta, tilaaja auttaa tutkimusluvan hakemisessa tarvittaessa. 

• Mikäli opinnäytetyön tekeminen edellyttää esimerkiksi organisaation henkilöstön osallistumista (työpajat, muu tiedontuotanto, kokeilut jne.), tilaaja motivoi henkilöstöä osallistumaan ja mahdollistaa vapaaehtoisen osallistumisen työajan puitteissa. 

• Tilaaja sitoutuu antamaan opinnäytetyön tekemisessä tarvittavat organisaatiota koskevat taustoittavat tiedot opinnäytetyön tekijän käyttöön. 

• Tilaaja auttaa aineistojen keruun toteuttamisessa omalta osaltaan, esimerkiksi levittää opinnäytetyön tekijän laatimia kyselyjä verkostoilleen, asiakkailleen jne.  

• Tilaaja sitoutuu opinnäytetyön tekemisen aikatauluun ja vastaa opinnäytetyön tekijän viesteihin ripeästi. 

• Tilaaja antaa kehittämisprosessin loppupuolella opinnäytetyön tekijälle palautetta kehittämistyön onnistumisesta ja hyödynnettävyydestä tilaajaorganisaatiossa. Kyseessä ei ole opinnäytetyön virallinen arviointi tai lausunto vaan opinnäytetyön tekijälle annettava palaute hänen opinnäytetyössään tuottamasta tiedosta ja erityisesti tuotoksesta. 

Tekijänoikeus opinnäytetyön tuloksiin ja tuotoksiin kuuluvat opinnäytetyön tekijälle. Tilaaja voi hyödyntää opinnäytetyössä syntynyttä tietoa, tuloksia ja kehittämisehdotuksia tekijänoikeuden estämättä. Hyvän käytännön mukaisesti opinnäytetyön tekijään tulee viitata asianmukaisella tavalla tuloksia ja tietoa edelleen hyödynnettäessä. 

Myös opinnäytetyöhön sisältyviä erillisiä tuotoksia tilaaja voi hyödyntää toiminnassaan (esim. opaskirja, koulutusmateriaali, menetelmäkortit tms.). Niiden kaupallisesta tai muusta siihen rinnastettavissa olevasta laajasta hyödyntämisestä, omistusoikeuksien siirrosta sekä muokkaus-, jakelu- ja mahdollisista muista oikeuksista on kuitenkin tapauskohtaisesti sovittava kirjallisesti opinnäytetyön tekijän kanssa.

Aineistolla tarkoitetaan opinnäytetyön tekijän opinnäytetyötään varten keräämää aineistoa, joka koostuu esimerkiksi kyselyvastauksista, havainnointimatriiseista, haastattelulitteroinneista jne. Mikäli aineistonkeruun myötä syntyy henkilötietorekisteri, opiskelija on sen rekisterinpitäjä. Opinnäytetyön tekijä on vastuussa aineiston ja henkilörekisterin hallinnasta ja tietoturvallisesta säilyttämisestä. Ellei asiasta ole etukäteen muuta sovittu, hän tuhoaa aineistonsa ja henkilörekisterin opinnäytetyöprojektin lopuksi.  

Mikäli tilaaja kuitenkin haluaa hyödyntää opinnäytetyön tekijän keräämiä aineistoja opinnäytetyön tekemisen jälkeen, jatkokäytöstä on sovittava jo ennen aineistojen keruuta. Tähän liittyen on varmistettava eettinen ja asianmukainen toiminta, johon liittyy mm. osallisten etukäteisinformointi aineiston koko elinkaaresta käyttötarkoituksineen. Mikäli henkilötietoja sisältäviä aineistoja siirretään, tämä tulee tehdä henkilörekisterilainsäädäntöä noudattaen. 

Vaikka opinnäytetyöstä ei tarvitse välttämättä maksaa, hyvä käytäntö on palkita tekijä hyvin tehdystä työstä. Palkkion voi esimerkiksi suhteuttaa siihen arvoon, joka tuotoksella on tilaajalle. Opinnäytetyöstä mahdollisesti aiheutuvien kustannusten korvaamisesta tilaaja ja opinnäytetyön tekijä sopivat keskenään. Lähtökohtana on se, että opinnäytetyön tekijälle ei saisi koitua ylimääräisiä kuluja opinnäytetyön tekemisestä. 

Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan julkinen. Opinnäytetyö julkaistaan Theseus-verkkopalvelun avoimessa tai käyttörajatussa kokoelmassa ja siitä tallennetaan yksi kappale Humakin sähköiseen arkistoon. Käyttörajattuna työ ei näy kokonaisuudessaan verkossa, mutta on saatavilla luettavaksi muilla tavoin. Lähtökohtana on kuitenkin se, että opinnäytetyöt ovat vapaasti luettavissa Theseuksessa ellei käyttörajoitukselle ole erityisen painavia syitä.

Opinnäytetyön osapuolet (tekijä, tilaaja ja ohjaaja) sitoutuvat pitämään salassa kaikki opinnäytetyön tekemisessä ja sitä edeltävissä tai sen jälkeisissä neuvotteluissa esiin tulevat luottamukselliset tiedot ja asiakirjat sekä pidättäytymään käyttämästä hyväkseen toisen osapuolen ilmaisemia luottamuksellisia tietoja ilman erillistä lupaa. 

Humak voi mainita viestinnässään opinnäytetyön tilanneen organisaation nimen, mikäli ei ole erikseen sovittu, että sitä ei saa mainita.