AMK-opinnäytetyön tukisivusto

Seuraavissa luvuissa esitellään opinnäytetyön tyypillinen rakennemalli. Tämän mallin avulla pystyt rakentamaan itsellesi opinnäytetyön rungon ja saat tietoa siitä, missä järjestyksessä asiat opinnäytetyössä esitetään ja mitä kunkin luvun tulee sisältää. 

Opinnäytetyössä vuorottelee kolme tasavahvaa ”ääntä”; oma äänesi, auktoriteetit  ja aineisto (Svinhufvud 2009). Auktoriteetti-sana viittaa tässä yhteydessä kaikkeen siihen tietoon, jota asiasta on aikaisemmin ollut olemassa. Aineisto on sitä uutta tietoa, jota itse tuotat käyttämällä jotain tutkimuksellista menetelmää. Oma äänesi rajaa, perustelee, kuljettaa ja päättelee. Nämä äänet on merkitty oppaaseen vaihe vaiheelta. Välillä jokin äänistä vaimenee taka-alalle ja toinen vahvistuu. Joskus ne ovat yhtä aikaa äänessä. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan kaikkia ääniä.

Opinnäytetyön aihe on usein tekijälleen tavalla tai toisella tärkeä ja monesti myös ennalta tuttu. Siksi siihen voi olla myös erityisen läheinen suhde ja kehittämiseen voi liittyä paljon omia vahvojakin näkemyksiä ja ideoita. Tutkivassa kehittämisessä on kuitenkin tärkeää säilyttää läheiseenkin asiaan viileä etäisyys. Opinnäytetyössä tämä näkyy huolellisesti valittujen ja perusteltujen menetelmien käyttönä sekä tarkkana analyysina ja perusteltuina johtopäätöksinä Tarkastelemalla kehitettävää asiaa tutkimuksellisten linssien läpi – muistamalla objektiivisuuden, systemaattisuuden, kriittisyyden ja läpinäkyvyyden periaatteet – tutkimuksellisuus työssä paranee. Sen myötä myös kehittämistyön tulokset ja tuotokset ovat monipuolisempia ja vahvemmin perusteltuja.

Lähde: Svinhufvud, Kimmo 2009. Gradutakuu. Helsinki: Tammi

• Muotoile työllesi otsikko, joka on lukemaan houkutteleva ja silti täsmällinen. Otsikon tulee kuvata täsmälleen opinnäytetyön sisältöä. Usein on tarpeen käyttää kaksiosaista otsikointia, jolloin yläotsikko tyypillisesti kuvaa aihetta yleisemmällä tasolla ja alaotsikko täsmentää sitä tuomalla siihen esimerkiksi tapauskontekstin tai tarkemman rajauksen. Alaotsikko ei aina ole välttämätön, mikäli asian voi ilmaista ytimekkäästi jo yläotsikossa. Yläotsikossa voi myös käyttää esimerkiksi haastattelusitaattia tai jotain muuta osuvaa kiteytystä. Jos otsikossa on sitaatti, sen ympärille tulee laittaa lainausmerkit. Mikäli käytät sitaattia, muista käyttää samaa sitaattia myös opinnäytetyön tekstissä, jotta se saa selityksensä. Otsikko voi mielellään olla hauska, jopa sanaleikin sisältävä, mikäli se silti on selkeä ja kuvaa täsmällisesti työn sisältöä.
  • Vaikuttavuustuottaminen yhteiskunnallisella elokuvafestivaalilla : Case: Take One Action Film Festival
  • Lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen : Oppilaiden osallistumisen tapojen kehittäminen Turun Feeniks-koulussa.
  • Mylly tekee, tukee ja mahdollistaa : Strategia Luovien alojen yhdistys Pro Mylly ry:lle.
  • Open stage – todellako? : Viittomakielisten kuurojen näyttelijöiden kokemuksia osallisuudesta työelämässä
  • Paikka kaikelle osaamiselle : Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen kansainvälisessä hankevalmistelussa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.
  • Tukitoiminnan kehittäminen Punaisen Ristin Turun osaston ystävätoiminnassa
  • “Mä oon siinä se salapoliisi” : Hiljainen tieto ja tulkkaus, kun asiakkaana on afasiaan sairastunut henkilö
  • ”Ei omassa asunnossakaan kukaan oo kattomassa, että kai sä teet asiat oikein”: Nuorten itsenäistymisen haasteet ja tukeminen sijaishuollossa.
  • Avaruuden ikkunat: tulkkaus- ja käännösmenetelmät planetaariossa
  • Silmu kerrallaan: Elämykselliset menetelmät ympäristö- ja luontotiedon välittämisessä
  • Sokerina pohjalla : Taidekahvit-verkoston sisäisen vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen
  • Musiikkiala lohkopeleissä: Lohkoketjuteknologian soveltaminen musiikkialalla

• Kirjoita opinnäytetyö Humakin mallipohjaan. Löydät sen Opiskelijan oppaasta kohdasta Opinnäytetyön mallipohja

• Kirjoita kansilehdelle oman koulutuksesi nimi ja opintopistemäärä sekä työn arvioitavaksi jättämisen kuukausi ja vuosi (muodossa k/vvvv) niille varattuihin paikkoihin.

• Kirjoita koulutuksesi nimi tiivistelmän alkuun siihen kohtaan, jossa lukee “Koulutuksen nimi”. 

• Kirjoita koulutuksesi englanninnkielinen nimi Abstract-sivulle siihen kohtaan, jossa lukee “Name of the Degree Programme”.

• Koulutuksesi viralliset nimet löydät esimerkiksi Hops-sivultasi Pepistä, kohdasta “Lataa opintosuoritusote (PDF)”. Katso nimet kohdista, joissa mainitaan “Koulutus” ja “Programme”. Opintosuoritusotteen englanninkielinen osio on samassa dokumentissa, suomenkielisen perässä. Lisää englanninkielisen koulutusnimikkeen perään (pilkulla koulutusnimestä erotettuna) myös sanat: Bachelor’s Degree. 

• Tiivistelmä on nimensä mukaisesti tiivistys opinnäytetyön sisällöstä. Siinä käydään läpi pääkohdat kaikista pääluvuista siinä järjestyksessä kuin ne opinnäytetyössä ovat.

• Kirjoita tiivistelmä passiivin imperfektissä:
  • Asiakkaiden mielipidettä palvelusta selvitettiin kyselyin ja haastatteluin. 

• Kirjota kuitenkin preesensissä ne yleispätevät asiat, jotka olivat voimassa opinnäytetyön tekemistä ennen ja/tai jäävät voimaan sen jälkeen:
  • Robotiikka vähentää suorittavan työn työpaikkoja.
  • Tulokset osoittavat, että kulttuuritapahtumiin osallistumista estää ennen kaikkea samanhenkisen seuran puute. 

• Oikeaan tyylin saavutat, kun kuvittelet itsesi esimerkiksi reportteriksi, joka referoi opinnäytetyösi sisältöä. 

• Älä kuitenkaan tee tekstistä mainoshenkistä tai raflaavaa. 

• Kerro tiivistelmässä pääasiat jokaisesta pääluvusta. Muista kertoa pääkohdat myös kehittämisehdotuksistasi tai muusta tuotoksestasi. 

• Lisää tiivistelmän perään työtäsi parhaiten kuvaavat asiasanat. Asiasanat ovat substantiiveja ja ne ilmaistaan yksittäisinä sanoina tai sanaliittoina. Muoto on monikko, mikäli se on luontevaa: nuoret, viittomakieliset, palvelumuotoilu. Lisätietoa aiheesta löytyy Yleinen suomalainen asiasanasto-sivustolta.  

• Johdanto ja tiivistelmä muistuttavat toisiaan siinä, että molemmissa kerrotaan esimerkiksi työn tavoitteista ja tarpeesta sekä sivutaan menetelmiä. Kuitenkin tiivistelmä on olennaisesti erilainen kuin johdanto sekä tyylillisesti että sisällöllisesti. Lukija lukee molemmat tekstit ja hakee niistä erilaista informaatiota. Jotta toiston tuntua ei syntyisi, muotoile siis tekstit erilaisiksi ja vältä käyttämästä täsmälleen samanlaisia tekstinosia. 

Abstraktiohje ja valmiin abstraktin check list

Avaa ensin abstraktiohjeistus, tutustu siihen ja kirjoita abstraktisi ohjeistuksen mukaan. Kun abstraktisi on valmis, käy läpi alla oleva check list. Oikea vastaus jokaiseen kysymykseen on kyllä.    

1. Olethan ainakin vilkaissut abstraktiohjeistusta?

1. Onko englanninkielinen otsikko informatiivinen ja kiinnostava ja riittävän lyhyt? (Huom! Mikäli suomenkielinen otsikko on kovin kulttuurisidonnainen tai siinä esim. leikitään sanoilla, ei englanninkielisen otsikon ole pakko olla suora käännös suomenkielisestä!)

1. Onko englanninkielinen teksti oma tekstikokonaisuutensa eikä suora käännös suomenkielisestä abstraktista? Toimiiko abstrakti irrallaan? Jos olisit vaikkapa saksalainen sosiaalipedagogiikan opiskelija, ymmärtäisitkö pelkän abstraktin lukemalla, mistä opinnäytetyössä on kyse?

1. Oletko välttänyt amerikanenglannin ja brittienglannin sekoittamista?

1. Oletko muistanut, että lyhenteet sekä ilmaisujen lyhennetyt muodot eivät yleensä kuuluu abstraktiin? Tämä pätee myös englannin kielen perussanastossa esiintyviin lyhenteisiin (esim. don’t -> do not; hasn’t -> has not).

1. Ovatko käyttämiesi suomalaisten järjestöjen, yritysten jne. englanninkieliset nimet virallisia nimiä eivätkä itse tekemiäsi käännöksiä? Mikäli jollakin organisaatiolla ei ole virallista englanninkielistä nimeä, voi tehdä esim. niin, että kuvailee parilla sanalla, mistä on kyse ja käyttää suomenkielistä nimeä tai sen virallista lyhennettä. Esim. Finland’s national broadcasting company Yle.

1. Oletko tarkistanut erikoistermit ja niiden käytön paitsi luotettavasta sanakirjasta myös englanninkielisistä lähteistä (lähdekritiikki!)?
   Sanakirjoja:
   Englanti–suomi–englanti: MOT-sanakirja (humak.finna.fi -> linkki ”MOT-sanakirjat -> kirjaudu Humakin tunnuksilla
   Yksikielisiä englannin sanakirjakirjoja:
   Oxford Learner’s Dictionary: https://www.oxfordlearnersdictionaries.com/
   Cambridge Dictionary: https://dictionary.cambridge.org/

Merriam-Webster Dictionary; https://www.merriam-webster.com/

1. Oletko oikoluettanut abstraktisi? Paras oikolukija tällä hetkellä lienee DeepL Write: https://www.deepl.com/write Muista valita, kumpaa englannin varianttia käytät (US vai UK). Huomioithan kuitenkin, että kyseessä on tekoäly ja sen ehdotukset eivät aina ole täysin luotettavia. Kannattaa oikoluvunkin jälkeen vielä osallistua kieltenopettajan tarjoamalle abstraktiklinikalle!

Sisällysluettelon on tarkoitus antaa selkeä kuva työn rakenteesta ja sisällöstä. Se toimii opinnäytetyön työstövaiheessa myös oman ajattelun jäsentäjänä. Työskentelyvaiheessa kannattaakin nimetä luvut esimerkiksi perusnimillä, jotka kuvaavat rakennetta. Tällaisia ovat esimerkiksi johdanto, case-luku, tietoperusta, menetelmät, analyysi, yhteenveto, kehitysehdotukset ja pohdinta. Opinnäytetyön viimeistelyvaiheessa kannattaa kuitenkin muuttaa ainakin osa lukujen nimistä enemmän sisältöä kuvaavaksi. Kun otsikot kuvaavat työn sisältöä, työhön tutustuva lukija saa jo sisällysluetteloa silmäillessään käsityksen siitä, mitä tietoainesta ja tuloksia työ sisältää. 

Sisällysluetteloon sisältyy kuitenkin joitain muuttumattomia piirteitä: 

• Johdantoluku on aina nimeltään Johdanto.

• Viimeisen numeron jälkeen ei tule pistettä
• • 1 Johdanto
  • 3.3 Kohderyhmien eroavaisuudet

• Jos käytät alalukuja, laadi niitä pääluvun alle aina vähintään kaksi. Muuten erottelun tarvetta ei ole, vaan voit kirjoittaa tekstin suoraan pääluvun alle. 

• Alalukujen alalukuja opinnäytetyössä harvoin tarvitaan, eli älä käytä niitä ellei niihin ole aivan erityistä syytä ja perustelua. Mikäli alaluvun sisällä on tarpeen jäsentää tekstiä erityisellä, leipätekstistä poikkeavalla tavalla, voit käyttää siihen tarkoitukseen numeroimatonta Alaotsikko-tyyliä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi termien selitykset, kehittämisehdotukset, tms. 

• Käytä alalukuja harkiten – liian lyhyet alaluvut tekevät tekstistä silppuisen oloisen. Minimisääntö alaluvulle on “3 x 3”, eli sen tulisi koostua vähintään kolmesta tekstinsisäisestä kappaleesta, joista jokaisessa tulisi olla vähintään kolme virkettä. Kuitenkin tämä on vasta minimisääntö, joten alalukujen tulisi mielellään olla tätäkin pidempiä. Alaluvuista ei ole kuitenkaan tarpeen tehdä liian pitkiä, jotta lukijaystävällisyys säilyy. Tällaisissa tapauksissa voit pohtia, jäsentyisikö teksti paremmin, jos alalukuja olisi enemmän.

• Käytä pääluvun alla lyhyttä introtekstiä, joka johdattaa lukijan siihen teemaan, jota pääluvun alla käsitellään. Tällainen voi olla esimerkiksi opinnäytetyössä käytetyn menetelmästrategian kuvaus Menetelmät-pääluvun alla. Introtekstin pituudelle ei ole tarkkaa määritelmää. Olennaista kuitenkin on, että orientoi lukijan pääluvun ja alalukujen sisältöön.

• Kaikissa pääluvuissa ei ole pakko olla alalukuja. Esimerkiksi johdantoluvussa yleensä ei olekaan. 

• Pääluvun nimi ei voi olla sama kuin alaluvun nimi. 

• Tarkista lopuksi otsikoinnin vastaavuus: otsikon täytyy kuvata kaikkea sen alla olevaa sisältöä. 

Tässä luvussa oma äänesi on vahvin. Mukana on hieman auktoriteettejä siinä kohtaa, kun kerrot aikaisemmasta tutkimuksesta. 

Hyvä johdanto on lyhyt mutta informatiivinen. Sen avulla lukija kirjaimellisesti johdatellaan opinnäytetyön aiheeseen ja hänelle annetaan kaikki tarpeellinen tieto rajauksesta ja tehtävänasettelusta sekä menetelmistä ratkaisuun pyrkimiseksi. Tuloksia ei johdannossa kuitenkaan vielä kerrota. Alalukuja ei yleensä tarvita, mutta eivät ne kiellettyjäkään ole. Pääsääntöisesti noin 2-3 sivun mittainen johdanto riittää.

Opinnäytetyöoppaassa kerrotaan neljästä T:stä (oikeastaan niitä on kuusi). Käsittele johdannossa nämä kaikki sekä joukko muita asioita: 

• Kehittämistutkimukseen ryhtymisen tarve ja syy, eli millainen puute tai vika ”maailmassa” on, eli miksi juuri tätä asiaa pitää tutkia ja kehittää ja miksi se on tarpeen tehdä juuri nyt. Maailma tarkoittaa tässä sitä ammattikentän kohtaa, jossa kehittämiskohteesi operoi. Se voi olla myös laajempi yhteiskunnallinen viitekehys, joka vaikuttaa ammattikenttää laajemmin. Vaikkapa jokin megatrendi tai yhteiskunnallinen ilmiö, kehityskulku, jne. (Ensimmäinen T, eli Tausta) 

• Mainitse tilaaja ja kuvaa ongelma tilaajan toiminnan näkökulmasta ja tuo se konkretiaan. Miten ongelma ilmenee tilaajan toiminnassa tällä hetkellä? Mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mikä muuttuisi, jos ongelma poistuisi? (Toinen T, eli Tarve) 

• Kerro, miten tätä asiaa voisi tutkia ja kehittää, eli millaisia asioita pitää saada selville, jotta asian voi ratkaista (= tutkimuskysymys). Muodosta siitä kysymyslause. Voit esittää hypoteesin tai olettamuksen tästä, mikäli sinulla sellainen on. Jos ei ole, sellaista ei ole myöskään pakko keksiä. Jos sinulla on työn alussa hypoteesi tai olettamus, siihen täytyy palata työn lopussa ja kertoa selkeästi, tuliko hypoteesi tai olettamus vahvistetuksi vai kumoutuiko se. Tutkimuskysymys liittyy ennen kaikkea aineistoon, eli se on jotain, johon opinnäytetyön aineisto voi tuoda ratkaisun. Tutkimuskysymys ei ole sama asia kuin työn tavoite. 

• Tutkimuskysymys ei aina ole aivan välttämätön. Joskus opinnäytetyön kehittämistavoite on niin pragmaattinen, että kysymyksen kehittäminen voi olla keinotekoisen tuntuista. Esimerkiksi, jos tavoitteena on kehittää vaikkapa opas vapaaehtoisten perehdyttämiseen, tutkimuskysymys voisi typistyä muotoon: millainen on hyvä opas vapaaehtoisten perehdyttämiseen. Saman asian voi silloin kuvata vain kertomalla, että tavoitteena on luoda hyvä opas vapaaehtoisten perehdyttämiseen. Kuitenkin tällaiseenkin opinnäytetyöhön voi sisältyä tutkimuskysymyksiä. Esimerkiksi, jos työssä haastatellaan vapaaehtoisten perehdyttäjiä sen selville saamiseksi, millaisia asioita oppaaseen on hyvä sisällyttää, voidaan asettaa esimerkiksi seuraava tutkimuskysymys: ”Millaisia hyviä käytäntöjä vapaaehtoisten perehdyttämiseen on olemassa?” Tutkimuskysymykseen vastaamisen tulee siis aina olla linjassa tavoitteeseen pääsemisen kanssa. Tutkimuskysymyksiin tulee aina tuottaa selkeä vastaus työn lopussa. Tutkimuskysymysten on tarkoitus tuottaa laajempaa ymmärrystä aiheesta. Siksi ne eivät ole -ko, -kö-muotoisia, eli sellaisia, joihin voi vastata “kyllä” tai “ei”.  

• Tavoite on siis tärkeä (tämä on kolmas T, eli Tavoite). Siihen kiteytyy opinnäytetyön perimmäinen tähtäin: tätä varten opinnäytetyö tehdään, siksi toimeen on ryhdytty. Tämä on syytä muotoilla selkeäksi ja siihen palataan myös opinnäytetyön lopussa. On tärkeää, että alussa ilmoitettu tavoite täyttyy tavalla tai toisella opinnäytetyön lopussa, tai sitä on ainakin vakavasti ja päämäärätietoisesti tavoiteltu, vaikkei olisikaan saavutettu täsmälleen alussa määriteltyä tavoitetta. Joskus tavoite voi hieman muuttua opinnäytetyötä tehdessä. Silloin johdannossa esitettyä tavoitteenasettelua täytyy muuttaa tavoitetta vastaavaksi.  

• Kuvaile myös lyhyesti, mitä aiheesta jo tiedetään, millaisia tutkimuksia on tehty, jne. Osoita sillä, miten oma työsi lisää tai laajentaa tietoa. Samalla osoitat myös sen, että tunnet taustat hyvin.  

• Oman position (eli oman suhteen kerrottavaan asiaan) voi kertoa, jos sillä on merkitystä asian kannalta. Esimerkiksi, jos olet monta vuotta toiminut tämän aiheen parissa tai olet harrastanut kyseistä taiteen muotoa lapsesta asti tai jos olet työn tilanneen toimijan hallituksen jäsen, jos sinulla on toinen koulutus, joka liittyy käsiteltävään aiheeseen jne. Tämän tarkoituksena on antaa lukijalle tietoa siitä, miten hän arvottaa omia näkemyksiäsi, joita esität työssä. Jos sinulla on tällä tavoin muodostunut vahva status alan asiantuntijana, silloin voit käyttää itseäsi tavallaan yhtenä asiantuntijoista ja lukija osaa lukiessaan ymmärtää asian niin.  

• Millaisia konkreettisia asioita kehität, eli mihin kehittämistyösi keskittyy? Mitä konkreettista aiot tuoda tilaajalle tuloksena? Tämä kohta opinnäytetyössä on pakko olla, muuten ei ole kyseessä kehittämistutkimus vaan perustutkimus. Tulos voi olla jokin selkeä erillinen produkti, toimintatapaehdotus, prosessikuvaus, strategia, suunnitelma, jne. Jotain sellaista, joka antaa konkreettista hyötyä tilaajalle. (Neljäs ja viides T, eli ja Tulokset ja Tuotokset) 

• Kerro johdannon lopussa lyhyesti, millaisilla menetelmillä aiot tulokseen päästä (Kuudes T, eli Toimenpiteet). Älä kuitenkaan avaa vielä kaikkia yksityiskohtia menetelmistä.  

• Johdantoluvussakin saa olla viittauksia. Esim. niissä kohtaa, kun kerrot aikaisemmasta tutkimuksesta, niin kuuluu ollakin. Lisäksi voi taustaa ja tarvetta esitellessään viitata esim. ajankohtaisiin uutisiin, tms. tietoon. 

• Johdannossa annetaan lukijalle myös tietoa siitä, miten opinnäytetyö rakentuu ja mitä se pääpiirteissään sisältää:

  • Kolmannessa pääluvussa tarkastelen lähemmin (esim. kohderyhmän tavoittamisen haasteita / vapaaehtoistyön teoriaa.. tms.)

  • Työni tietoperusta koostuu pääasiassa (näistä jä näistä lähteistä/teoriasta)….

  • Lopussa esittelen työni tuotoksen joka on…

• Älä kuitenkaan kerro johdannossa vielä tuloksista tai kehittämisehdotuksista! 

• Johdanto – ja koko opinnäytetyö – kertovat vain siitä aiheesta ja siitä rajauksesta, joista lopulta opinnäytetyötäsi lähdit tekemään. Työssä ei siis kerrota niistä vaiheista, joita kävit läpi ennen kuin päädyit niihin. Mikäli työn rajaus tai fokus muuttuvat työtä tehdessä, korjaa johdanto vastaamaan sitä, millä rajauksilla ja fokuksilla työ lopulta toteutui. 

Tässä äänessä on auktoriteetti, eli lainailet toisten kertomaa. Jos olet itse yksi kehitettävän kohteen toimijoista, esimerkiksi työskentelet tilaajan palveluksessa, olet silloin myös itse yksi auktoriteeteista.

• Oman kokemuksen kautta syntyneeseen tietoon ei tarvitse lähdeviitetasolla viitata, ellei ole oikeasti tuottanut jotain dokumenttia tai artikkelia, tms. Jos kyse on vain omaan osaamiseen viittaamisesta, viittaus kerrotaan leipätekstissä ilman lähdeviitettä tyyliin:
  • Hallituksen puheenjohtajana minulla on ollut tilaisuus vaikuttaa…
  • Toimittuani viimeiset kolme vuotta vapaaehtoistyövastaavana olen havainnut, että…

• Oma tieto ei siis saa tulla tekstiin yllättäen, ilman mitään pohjustusta siitä, miten tieto on syntynyt. Jos käytät omaa hiljaista tietoasi lähteenä, sillä tulee olla vankat ja tekstissä näkyvät perustelut, eikä se saa pohjautua esimerkiksi mielipiteeseen tai toiveeseen siitä, miten asioiden olisi hyvä olla. 

• Muista lähdeviitata! Esim. toimijan nettisivut, toimintakertomukset, yms. dokumentit ovat relevantteja lähteitä. 

• Esittele tässä luvussa kehittämistyösi tilaaja ja erityisesti se tilaajan toiminnan osa-alue, johon opinnäytetyösi liittyy. Tämä luku on hyvä pitää lyhyenä, yleensä ei tarvita edes alaotsikointia. Keskity tässä luvussa kuvaamaan lähtötilannetta, eli sitä, miten kehitettävä kohde toimii ennen kehittämistä. 

• Casea voi, ja usein kannattaakin, laajentaa myös toimintaympäristön kuvaukseen. Case-luvun nimi ei tarvitse olla Case. Sen voi otsikoida myös esimerkiksi: TILAAJA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. 

• Kaikissa opinnäytetöissä tilaaja ei ole selkeästi se kohde, jota kehitetään (esimerkiksi, jos tilaaja on jokin järjestö, joka on tilannut alaansa laajemmin liittyvän kehittämistyön ja työn tulokset on tarkoitettu koko kentän hyödyksi). Tuolloin yksityiskohtainen kuvailu tilaajan toiminnasta ei ole tarpeen. Tilaajan voi tällaisessa tapauksessa esitellä yleisemmällä tasolla jo johdannossa. Tuolloinkin on kuitenkin johdannon jälkeen tulevassa luvussa tehtävä selkeä ja seikkaperäinen katsaus kehitettävään kohteeseen, esimerkiksi toimijan kohderyhmään (mikäli se on vaikkapa järjestö tai muu sellainen), sen tuottamiin palveluihin ja/tai sen toimintaympäristöön.  

Tässä äänessä on auktoriteetti. Oma äänesi on taustalla ja tulee näkyviin niiden rajaus-, lähde-, määritelmä- ja käsittelytapavalintojen kautta, joita olet tehnyt aihetta käsitellessäsi. Se näkyy myös siinä tavassa, millä tuot tapauskontekstia mukaan keskusteluun. 

• Aiheesta riippuen näitä lukuja voi olla yksi tai useampia. Alalukuina voivat olla esim. käsitteet ja teoriat. 

• Kun määrittelet käsitteitä ja avaat teoriaa, käytä useita lähteitä. Yhden lähteen varassa etenevä teksti on referaatinomaista ja jää tietoainekseltaan kapeaksi. Useita lähteitä käyttämällä on mahdollista tuottaa laadukasta, lähteitä keskenään keskusteluttavaa ja erilaisia näkökulmia tuottavaa tekstiä. 

• Tarkastele lähteidesi laatua kriittisesti – esimerkiksi kaupallisilta nettisivuilta tai blogiteksteistä haettu tieto ei välttämättä ole puolueetonta ja kattavaa. Tutkimuksellisessa lähestymistavassa lähteiden laadulla on olennainen merkitys. Lähteet, joiden alkuperä on tuntematon tai epäselvä (esimerkiksi Wikipedia) eivät käy lähteeksi lainkaan. Lisätietoja relevanttien lähteiden etsimisestä löydät Opinnäytetyön tekijän tiedonhankinnan oppaasta. 

• Vaikka joihinkin aiheiisiin soveltuu myös hieman vanhempi lähdemateriaali, tarkista aina, mitkä ovat aiheeseen liittyvät uusimmat luotettavat lähteet ja hyödynnä myös niitä. 

• Varmista, että tietoperustasi on suorassa suhteessa työsi tiedontarpeeseen ja tavoitteisiin eikä laajene aiheisiin, jotka eivät siihen liity. Tietoperustaa ei tulisi koota tietoperustan itsensä takia vaan siksi, että kootulla tiedolla on merkitystä kehittämistyön muille osille: analyysille ja kehittämisehdotuksille. 

• On hyvä käyttää ns. vetoketjutekniikkaa, eli kun alussa kerrot, miten asia on teoriassa tai miten käsite ymmärretään, voit tuoda sen perään omaa tekstiäsi, jossa tuot saman asian case-yhteyteen (eli miten asia toteutuu tilaajan toiminnassa tällä hetkellä, ennen kuin olet hankkinut aineiston ja tehnyt kehittämisehdotukset). Kaikkea, mitä olet edellä kertonut, voit tuoda tekstin joukkoon ”mausteeksi”.  Se sitoo tekstiä yhteen ja kuljettaa lukijaa mukavasti eteenpäin. Varo kuitenkin toistoa.  Toiseen suuntaan väylä ei toimi, eli et voi tuoda alkuun päin asioita, joita et ole vielä käsitellyt, esimerkiksi analyysin tuloksia ei voi täällä vielä sivuta eikä tässä kohtaa kuulu antaa kehittämisehdotuksia.  

• Tietoperustaluvussa et voi siis vielä hyödyntää sitä itse keräämääsi aineistoa (tai siitä saatua tietoa), jota opinnäytetyössäsi analysoit. Sen voi tehdä vasta sen jälkeen, kun menetelmät ja aineisto on esitelty. Ainoa poikkeuksen tästä voivat muodostaa sellaiset asiantuntijahaastattelut, joiden avulla on kerätty tietoa nimenomaan tietoperustaa varten. Mainitse tällöin jo johdannossa, samassa yhteydessä, kun luonnehdit muutenkin tietoperustan koostumusta ja lähteitä, että olet hyödyntänyt asiantuntijahaastatteluja tietopohjan muodostamisessa. 

• Jos tietopohja sisältää rakenteellisesti sellaisia osia, että ne voisi piirtää kaavioksi, tee mielellään niin! Kuva kertoo parhaimmillaan erittäin selkeästi siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Myös case-luvussa voi käyttää esim. hierarkkista vuokaaviota apuna silloin, kun selittää, miten toimija on järjestänyt toimintansa. Muista tehdä kuvioille vaihtoehtoinen tekstitys ja rivittää ne kiinteäksi osaksi tekstiä. 

Tässä äänessä ovat auktoriteetit siinä kohtaa, kun kerrot menetelmien ominaisuuksista. Oma perustelusi siitä, miten näitä sovellat, on omaa ääntäsi ja se on tässä kohtaa jo aika vahva.  

Tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa menetelmien hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Ilman menetelmiä ei synnya aineistoa eikä ilman aineistoa ole analysoitavaa. Varmista siis, että valitset oman aiheesi ja kehittämistarpeesi kannalta sopivat menetelmät, hallitset niiden perusperiaatteet ja käytät niistä oikeita termejä. 

• Käytä monipuolisia menetelmiä. Haastattelu ja kysely tulevat usein ensimmäisinä mieleen, mutta eivät sovellu kaikkiin kehittämistarpeisiin. Esimerkiksi yhteisöllinen kehittäminen erilaisine toiminnallisine kokeiluineen, taidelähtöiset menetelmät ja innovaatioiden tuottaminen ovat hyviä vaihtoehtoja perinteisemmille menetelmille. Menetelmän voi kehittää myös itse, mutta sen on noudatettava tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmien periaatteita, joita ovat läpinäkyvyys, systemaattisuus, objektiivisuus, kriittisyys, eettisyys ja analyyttisyys. 

• Menetelmäluvussa tulee käyttää lähdekirjallisuutta. Eli kun esimerkiksi kerrot, että haastattelit ihmisiä, kerro yleisesti haastattelumenetelmistä ja sillä saatavan tiedon luonteesta. Sen jälkeen perustele, miksi se menetelmä on tässä yhteydessä käyttökelpoinen ja miten olet varmistanut sen, että haastattelulla saadaan paras mahdollinen, juuri tähän tutkimus- ja kehittämistarpeeseen soveltuva aineisto. Tai kun teet esimerkiksi kokeilun, kerro, millaista tietoa kokeilulla tyypillisesti haetaan, millaiset ovat kokeiluprosessin periaatteet ja sen jälkeen kerro ja perustele, miksi ja miten kokeilu tehdää juuri tässä tapauksessa ja millaista tietoa sen avulla haetaan. Jos järjestät yhteisöllisen työpajan, kerro, mitä erityistä lisäarvoa yhdessä kehittäminen tuottaa kehittämistyölle. Sen jälkeen perustele, miksi opinnäytetyössäsi on päädytty nimenomaan tähän menetelmään ja Kuvaa huolellisesti, millaisia vaiheita se sisältää ja keiden kanssa se toteutetaan. 

• Pohdi myös käyttämiesi menetelmien käytön eettisyyttä huolellisesti ja monipuolisesti ja perustele kaikki tekemäsi valinnat. 

• Muista käyttää aineistonhankinnassa tarvitsemiasi dokumentteja.

Tämä luku jakaantuu yleensä helposti kahteen alalukuun, joita edeltää introteksti.

• Introtekstissä kerro siitä, millainen on aineistosi kokonaisstrategia ja perustele se huolellisesti ja kriittisesti. Kerro, miten päädyit juuri näihin aineistonhankintamenetelmiin ja miten se vaikuttaa aineiston kertymiseen ja siten analyysiin.

• Mikäli menetelmiä on paljon ja mikäli ne ovat erityisessä suhteessa toisiinsa (esimerkiksi haastattelulla kerätään aineistoa, joka vaikuttaa siihen, millainen kysely myöhemmin laitetaan liikkeelle tai kyseessä on kokeilu tai yhteisöllinen kehittämisprosessi, jossa on erilaisia perättäisiä vaiheita), laadi mielellään tekstin tueksi myös havainnollistava kuvio.  

Alaluvut

• Aineistonhankintamenetelmät 

  • Kerro tämän luvun alla, millaisia aineistonhankintamenetelmiä käytit ja millaisia haittapuolia ja hyviä puolia niiden käyttöön sisältyy. Kerro hyvinkin teknisiä ja yksityiskohtaisia asioita, eli jos teit kyselyn, miten toteutit sen: milloin kysely oli avoinna, kenelle se lähetettiin / missä medioissa sen linkki oli saatavilla, kuinka monta hoputuskierrosta teit, jne. Tai miten valitsit juuri ne haastateltavat, miten valitsit kohteet benchmarkkaukseen, mitä ne edustavat, miten havainnoit, miten kokeilu järjestettiin jne. Joissakin tapauksissa menetelmälukuun voi sisältyä myös kuvia. Esimerkiksi, jos olet tehnyt havainnointia jossakin, voit lisätä kuvan tuosta paikasta tai jos teit kokeilun tai yhteisöllisen työpajan, dokumentoi se ja sen tuotoksia myös kuvin. Sisällytä tähän lukuun myös aineistonhankintaan liittyvä eettisyyspohdinta. Kerro käyttämistäsi tavoista perusteellisesti ja perustele ne läpinäkyvästi.  

• Aineiston analyysimenetelmät
  • Kerro tämän luvun alla, miten analysoit aineiston. Älä kuitenkaan tuo analyysin tuloksia vielä tähän, vaan selosta, miten toimit analysoidessasi, millaisia analyysivaiheita siihen sisältyi, jne. Käytitkö ehkä teoriaohjaavaa aineistoanalyysiä tai analysoitko määrällistä aineistoa erilaisten tunnuslukujen avulla? Tässäkin voit edetä siten, että ensin kuvaat lähteen perusteella esimerkiksi haastattelu- tai havaintoaineiston analysoinnin periaatteet ja sitten kerrot miten itse toimit. Vakuuta lukijasi eli kerro havainnollisesti ja perustele valintojasi. Voit käyttää havainnollistamisessa apuna myös esimerkiksi kaavioita, jotka kertovat aineiston luokittelun tavasta, tms. 

• Voit sisällyttää laadullisen aineiston uskottavuuspohdinnan tai määrällisen aineisto validiteetti- ja reliabiliteettipohdinnan (pätevyys- ja luotettavuuspohdinta) aineistonhankinta- ja analyysimenetelmälukuihin tai sitten voit jättää sen aivan loppulukuun (usein nimeltään Pohdinta- tai Lopuksi-luku). Jos jätät ne loppuun, arvioit menetelmien käyttöä taaksepäin katsoen, osana koko kehittämistyön onnistumisen arviointia. Jos valitset kertoa keräämäsi aineiston uskottavuudesta, validiteetista ja reliabliliteetissä tässä kohtaa, silloin kerrot niiden käyttökelpoisuudesta oman kehittämistyösi lähtökohtana –  millaisia mahdollisia haasteita menetelmien ja niillä saatavien aineistojen käytössä voi tulla ja miten niitä voi eliminoida, kun haasteet tietää ottaa huomioon. Voit myös tehdä niin, että kerrot tässä kohtaa menetelmien ja aineistojen käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta suhteessa opinnäytetyösi tutkimus- ja kehittämisaihepiiriin sekä kohderyhmien tavoitettavuuteen yleisellä tasolla ja lopussa arvioit, miten kehittämistehtävä siinä käytettyine menetelmineen ja saatuine aineistoineen todellisuudessa lopulta käytännössä toteutui ja onnistui. 

• Kehitettävän kohteen syvällinen tuntemus on olennainen lähtökohta kehittämiselle. Usein kehittämisen aineiksia löytyy kehittäjän omasta piiristä. Näiden ainesten taltiointi voi olla, opinnäytetyön aiheesta riippuen, tärkeää tai jopa olennaista. Huolehdi kuitenkin siitä, että keräät monipuolisesti aineistoa myös kehitettävän kohteen ulkopuolelta. Muuten on vaara, että tarjoat tilaajalle ainoastaan sitä tietoa, jota hänellä jo oli aikaisemmin tai kehitettävä asia  ei pääse kehittymään, koska uudistavaa ainesta ei ole tarjolla. 

• Erityisesti toiminnallisissa ja pitkissä kehittämisprosesseissa on tärkeää dokumentoida ja analysoida kaikki kehittämisen vaiheet, ei ainoastaan lähtökohtaa ja lopputuotosta. Tutkimuksellisesti on hedelmällistä analysoida myös sitä, mitä eri vaiheissa tapahtui, millä perusteilla valintoja ja päätöksiä kehittämisen eri vaiheissa tehtiin ja millaisten prosessien kautta lopputulos syntyi. Toiminnallisissa ja  yhteisöllisen kehittämisen prosesseissa kertyvä aineisto on usein luonteeltaan epämuodollista ja arkisen oloista (esimerkiksi keltaisia lappuja erilaisissa muodostelmissa tai fläppipaperiin luonnosteltuja tekstejä), mutta ne ovat samalla tavoin tutkimusaineistoa kuin esimerkiksi muodollisesti toteutetut haastattelut ja kyselyt. Niitä analysoidaan samaan tapaan kuin muutakin aineistoa.

• On tyypillistä, että alussa valitut aineistonhankintamenetelmät eivät lopulta tuotakaan riittävästi tietoa. Suunnittele siis jo työn alussa erilaisia varasuunnitelmia, joita voit tarvittaessa ottaa käyttöön. Usein monimenetelmäisyys on jo lähtökohtana hyvä – tuolloin aineistosta tulee jo mutenkin monipuolisempi eikä aineiston saaminen toisaalta ole yhden menetelmän varassa. 

Tässä kohtaa vahvimpana äänessä on aineisto ja sen tukena oma äänesi siinä kohtaa, kun analysoit tuloksia. Auktoriteettejä tarvitaan mukaan mausteeksi. 

• Tässä luvussa esitellään ja analysoidaan aineisto sekä tuotetaan siitä tuloksia. Analyysin tulokset tarkoittavat sitä perusteltua tulkintaa, joka aineistosta voidaan analyysimenetelmiä käyttäen tehdä. Tulkinnassa olennaisessa roolissa on myös tietoperusta ja sen peilaaminen aineiston tuottamaan tietoon. HUOM: analyysin tulokset eivät kuitenkaan ole sama asia kuin opinnäytetyön tuotokset. Tässä luvussa ei vielä esitellä tuotoksia, niiden aika on vasta myöhemmin. 

• Voit valintasi mukaan käsitellä aineiston sellaisella tavalla, joka on mielekäs. Yleensä on kannatettavaa käsitellä eri aineistot (esimerkiksi kysely ja haastattelu) yhdessä siten, että käsittelet ne teemoittain. Silloin teemat muodostavat alaluvut. Kerro lukijalle (esim. pääluvun alla olevassa introssa), miten teemoittelet ja miksi. Aina kuitenkaan ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä aineistoja yhdessä, vaan ne voi käsitellä myös erikseen. Esimerkiksi, jos kyselyssä on kysytty aivan eri asioita kuin haastatteluissa, niiden yhteen tuominen olisi keinotekoista. Silloin niiden käsittely erikseen on järkevämpää. 

• Muista tuoda myös omaa analyyttistä ajatteluasi mukaan – älä pelkästään esittele tuloksia, tule niistä myös johonkin johtopäätökseen. Eli älä kerro pelkästään, että asiakkaat olivat tyytyväisiä 3.9:n edestä, vaan kerro, mitä se tarkoittaa. 

• Käytä taulukoita ja kaavioita tukemaan kerrontaa. Toisinaan on mielekästä käyttää myös kuvia havainnollistamaan esimerkiksi jotain toiminnallista vaihetta. Kuitenkaan opinnäytetyössä ei koskaan käytetä kuvia pelkän kuvituksen vuoksi, vaan kuvilla tulee olla tekstiä selkeyttävä merkitys. Muista lisätä kuviin ja kaavioihin sekä muilla kuin wordilla tehtyihin taulukoihin vaihtoehtoistekstitys.

• Mikäli aineistosi koostuu haastateluista tai avoimia vastauskenttiä sisältäneestä kyselystä, sisällytä tekstin joukkoon sitaatteja aineistosta. Älä kuitenkaan tee tekstistä “sitaattisalaattia”, eli älä käytä niitä liian paljon. Vältä sitä, että sitaatteja olisi tekstissä peräkkäin enemmän kuin kaksi. Useimmiten riittää yksikin. Sitaattien käytön tarkoituksena on tuoda alkuperäisaineiston ääntä näkyviin ja sitaatit valitaan siten, että niiden avulla kiteytyy jotain olennaista käsiteltävästä asiasta. Mikäli sitaatit eivät ole peräisin anonymisoidusta materiaalista, on hyvän tavan mukaista vielä lähettää sitaatteja sisältävät osat opinnäytetyöstä sitaatien takana oleville henkilöille. Näin he voivat varmistaa, että sitaatit ovat oikeassa asiayhteydessä ja niiden sisältö on ymmärretty oikein. 

• Sitaatit kirjoitetaan täsmälleen niin kuin ne on sanottu haastattelussa tai kirjoitettu vastauslomakkeeseen. Mikäli olet luvannut, etteivät aineistoa tuottaneet henkilöt tunnistu, käytä heistä pseudonyymejä (esim. vastaaja 34, haastateltava 6). Numeroi kyselyjen vastauslomakkeet. Excelissä vastauslomakkeiden numerointi syntyy automaattisesti Excelin rivien numeroinnin mukaan. Muista kuitenkin vähentää laskusta otsikkorivi. 

• Älä käytä prosenttilukuja liian pienistä aineistoista. Käytä niiden sijaan lukumääriä (frekvenssejä). Prosenttilukuja kannattaa käyttää vasta silloin, kun esimerkiksi kyselyyn vastaajia on lähemmäs sata, eli esimerkiksi noin 70:stä ylöspäin. Pyöristä prosenttiluvut tasaluvuiksi ellei kyselyvastaajia ole vähintään useita tuhansia. 

• Käytä diagrammeja ainoastaan silloin, kun niiden käyttö on perusteltua. Esimerkiksi jos kyselyssä kysytään, onko vastaaja käyttänyt palvelua x, ja vastaukset ovat “kyllä” ja “ei”, tästä on turha tehdä diagrammia, koska saman asian voi kertoa yhtä helposti tekstissä. Vasta, kun vaihtoehtoja on niin paljon, että kaikkien niiden kertominen tekstissä tekisi tekstistä vaikeasti hahmottuvan, on diagrammien käyttö tarpeen. 

• Teksti ja diagrammit/taulukot täydentävät toisiaan. Eli älä toista tekstissä samoja asioita, jotka ovat näkyvissä diagrammissa/taulukossa. Nosta tekstissä esiin ainoastaan niitä asioita, jotka diagrammissa/taulukossa ovat erityisen huomion arvoisia. Taulukon tai diagrammin merkitys on kertoa loput kokonaisuudesta. Ne ovat mukana tuomassa läpinäkyvyyttä kerronnalle ja luovat pohjaa päättelyn luotettavuudelle. Tästä syystä niitä tulee myös olla mukana silloin, kun samaa asiaa ei pysty lukijaystävällisesti sisällyttämään tekstiin.

• Anna taulukoille, kaavioille ja kuville omat juoksevat järjestysnumeronsa ja kirjoita niille osuvat ja kuvaavat tekstit. Katso täältä, miten ne sijoitetaan suhteessa taulukoihin, kaavioihin ja kuviin. 

• Tarkkuus on tutkimuksellisessa tekstissä tärkeää. Tämän vuoksi tekstissä tulee välttää sellaisia ilmaisuja, jotka ovat luonteeltaan epätarkkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi: usea, moni, jotkut, harvat, lähes kaikki, lähes puolet jne. Näitä sanoja voi ja kannattaa toki käyttää myös tutkimuksellisessa tekstissä, mutta niihin on lisättävä tarkkuutta. Lisää siis sanan perään lukumäärä täsmentäjäksi:

  • Suurin osa (23) vastaaajista oli sitä mieltä, että…

  • Enemmistö (13/15) vastaajista koki…

  • Kyselyyn vastanneista reilu kolmannes (35 %) oli sitä mieltä, että…

• Voit myös muistuttaa lukijaa kontekstista, eli kertoa, onko kyse esimerkiksi maininnoista tms. Kun asian mainitsee ensimmäisessä kohdassa, jälkimmäisissä tiiviisti samassa asiayhteydessä olevissa kohdissa sitä ei enää tarvitse toistaa: 

  • Vastaajat kokivat opinnäyteyön olleen muita opintosuorituksia laajempi (15 kommenttia), vaativampi (16) ja muodollisempi (5). Toisaalta jotkut kokivat sen olevan lähinnä samankaltainen kuin muut tehtävät (4).

• Haastatteluaineiston analyysissä haastateltaviin ei viitata lähdeviittauksen tavoin. Heidän nimensä tai pseudonyminsä nostetaan esille osana tekstiä siten, että heidän kertomansa asia kohdistuu oikein.  

  • Haastateltava 3 kertoi ohjaamisen tarkoittavan sitä, että opiskelijan omaa oivaltamista tuetaan. Haastateltava 2 lisäsi, että kyse on myös opiskelijan osaamisen peilaamisesta ja yleisestä kannustamisesta.

  • Opintojen sujuvuus ja opiskelijoiden hyvinvointi nousivat haastatteluissa toisiinsa kietoutuviksi teemoiksi. Kuraattori Mattila korosti varhaisen puuttumisen merkitystä: “Kun ongelmat havaitaan ajoissa, vältytään usein paljon suuremmilta haasteilta.” Opinto-ohjaaja Kuivanen puolestaan painotti, että opintojen etenemistä on tärkeä seurata säännöllisesti ja että opiskelijoille on tarjottava matalan kynnyksen tukea. 

• Tuo analyysiin muistumia tietopohjasta, eli havainnollista lukijalle, miten aineistosta saamasi uusi tieto liittyy tietopohjassa esiin nostettuihin asioihin. Älä toista, vaan jalosta, eli tuota kontekstia, uutta tietoa ja tietopohjaa yhdistämällä lisäarvoa analyysille. Muista kuitenkin viitata edelleen, kun käytät tietopohjan lähteitä! 

Tässä kovimpana raikaa oma äänesi ja aineisto ja auktoriteetit ovat sivuroolissa.  

Tässä osiossa voi olla useampia päälukuja tai asiat voi esittää erilaisina alalukujen yhdistelmänä. Alla on esitetty huomioon otettavia asioita siinä järjestyksessä kuin ne on työssä loogisinta esittää: Ensin esitellään työn johtopäätökset, jotka nousevat tietoperustan ja aineston analyysin synteesistä. Tämän jälkeen esitetään kehittämisehdotukset. 

Johtopäätökset 

• Tee aiempien lukujen tuloksista vielä synteesi, eli kerro, mitä kokoamasi tieto tarkoittaa kehittämistehtävän kannalta: Mitä tästä voi oppia? Mitä tilaajan olisi nyt hyvä tehdä, jotta se voisi kehittyä siinä asiassa, jota on lähdetty kehittämään? Tai, jos tuotoksena on esimerkiksi opas, kerro, miten edellä tuotettu tieto vaikuttaa oppaan sisältöön tms. 

• Varaa aikaa päätelmien tekoon. Joskus johtopäätökset tuloksista kypsyvät vasta kun esimerkiksi palaa tietoperustaan tai alkaa yhdistellä omia havaintojaan. Siksi tähän lukuun on hyvä palata uudelleen. Pieneltä tuntuva ajatus tai havainto voi joskus olla tulosten analysoinnin kannalta keskeinen. 

• Perustele kaikki väitteesi. Perustelu voi nojata tosiasioihin (esimerkiksi aineiston tuottamiin havaintoihin ja löydöksiin) tai yleiseen päättelyn logiikkaan (esimerkiksi siihen, että mikäli asiakastyytyväisyys osoittautuu heikoksi, sitä on tarpeen kehittää). Huolehdi siis, että väitteesi nojaavat vahvasti johonkin näistä. 

• Tuo yhteenvetoonkin vielä muistumia tietopohjasta – ei kuitenkaan toistaen, vaan jalostaen. Muista kuitenkin viitata! 

• Nosta mahdolliset tutkimuskysymyksesi uudelleen tarkasteluun ja vastaa niihin. Mikäli esitit alussa hypoteesin tai oletuksen, vahvista tai kumoa se. 

Kehittämistehtävän tuotokset

• Esitä kehittämistehtävän tuotokset rakenteellisesti selkeällä tavalla. Käytä esim. kuvioita, numerointeja, jne.  

• Muotoile kehittämistehtävän tuotos mahdollisimman konkreettiseksi. Esimerkiksi toteamus “kohderyhmän osallistamiseen tulee panostaa” ei ole kyllin konkreettinen kehittämisehdotus. Jotta kehittämisen (tässä tapauksessa panostamisen) voisi konkretisoida, tulisi kertoa, miten panostaminen käytännössä tulisi tehdä. 

• Jos opinnäytetyön tuotos on opinnäytetyöstä erillinen tuote (esimerkiksi liitteenä tai muussa muodossa), loppupäätelmät eivät saa päättyä toteamukseen ”ks. liite”, vaan tuotteen pääpiirteet, ominaisuudet, ratkaisut, jne, on tuotava loppupäätelmissä esille. Esimerkiksi, jos tuotteena on opas, loppuluvussa tulee esittää esimerkiksi oppaan sisällysluettelon kautta, millaisia asioita siihen lopulta laitettiin ja kuvata, miten tutkimuksessa kerätty tieto vaikuttaa siihen, millainen siitä tuli. Sama pätee esim. tapahtumaan, palveluun tai muuhun tuotteeseen: niiden pääpiirteet tulee myös esitellä tekstissä niin hyvin, että lukija pystyy sen perusteella saamaan siitä olennaisen tiedon ja hahmottamaan sen suhteen edellä tutkittuun. Loppuluku ei kuitenkaan saa olla niin pitkä, että se sisältää esim. parikymmensivuisen oppaan kokonaisuudessaan. Pitkäkin tuotos (tai dokumentointi siitä, mikäli tuotos on esimerkiksi tapahtuma tai muu aineeton tuotos) liitetään työhön kuitenkin liitteenä. Opinnäytetyön ja sen liitteen tulee olla samassa tiedostossa.

• Opinnäytetyösi kehittämisehdotukset ovat omaa ääntäsi.Siksi niissä ei myöskään enää varsinaisesti käytetä lähteitä. Niiden tulee kuitenkin olla looginen jatkumo aiemmin työssä esittämillesi väitteille ja perusteluille. Varmista siis, että kehittämisehdotuksillesi on selkeät ja katkeamattomat perustelut jo opinnäytetyön aiemmissa osioissa (tietoperusta, aineisto, yhteenveto). Muita kuin tällä tavoin saatuja ja loogisesti johdettuja kehittämisehdotuksia ei työssä voi olla. Eli vaikka haluaisit lisätä joukkoon joitain muitakin omasta mielestäsi tärkeitä ja relevantteja kehittämisehdotuksia, älä tee niin.

• Vie työ mahdollisimman pitkälle konkretiaan ja käytäntöön tuomalla esille suunnitelmasi tai ehdotuksesi siitä, miten kehittämisehdotukset jalkautetaan.MikälJ

Tässä luvussa pääosassa on oman työn arviointi. Siinä oma äänesi on pääroolissa, mutta myös tilaajan ääni on tärkeä.

• Tämän luvun otsikkoinniksi sopii hyvin esim. “Pohdinta” tai “Lopuksi”.

• Loppupäätelmiin kuuluu myös osio, jossa referoit tilaajan kanssa käymäsi palautekeskustelun. Älä kuitenkaan muuta omia loppupäätelmiäsi, vaikka tilaaja olisikin sitä mieltä, että osa niistä ei ole relevantteja! On tärkeää pitää oma päänsä, ja yhtä tärkeää on avoimesti referoida tilaajan kanssa käyty keskustelu. Opinnäytetyön tulosten saattaminen tilaajan tietoon on niiden jalkauttamisen ensimmäinen askel. 

• Arvioi opinnäytetyön onnistumista omasta näkökulmastasi objektiivisesti ja analyyttisesti. Älä peittele mahdollisia virheitä tai puutteita, vaan tuo ne esille analyyttisellä otteella. Jos esimerkiksi kyselyyn on jälkikäteen tarkastellen jäänyt kysymyksiä, jotka ovat olleet vastaajille epäselviä, tuo se esille ja käsittele tekstissä, miten se näkyy aineistossa ja miten se vaikuttaa lopputulokseen. Älä myöskään kehu tai väheksy työtäsi aiheetta, äläkä sekoita analyysiä mielipiteeseen. Analyysi omasta tekemisestä tuo tekstiin läpinäkyvyyttä ja systemaattinen arviointi työn erinomaisuuksista ja heikkouksista osoittaa tekijän asiantuntemusta. 

• Kaiken itseanalyysin on oltava perusteltua ja sen näkökulman on oltava ammatillinen. Rajaa siksi esimerkiksi erilaiset opinnäytetyön tekemisen tunteisiin tai opinnäytetyön sisällön ulkopuolisiin seikkoihin (esimerkiksi kiireeseen tai omaan elämäntilanteeseen) liittyvät asiat opinnäytetyön tekstistä pois. Älä kerro opinnäytetyössä esimerkiksi aikaisemmista opinnäytetyön aihevalinnoista, jotka eivät toteutuneetkaan. Kiire ei voi myöskään koskaan olla perustelu menetelmien tai aiheen valinnalle, jne. Opinnäytetyötäsi saa ohjata vain ja ainoastaan työn alussa esitetty kehittämistarve ja sen rajaus.  

• Loppupäätelmissä pitää olla myös uusia avauksia, eli kerro, miten tilaaja voisi tutkien kehittää jotain muuta osa-aluetta toiminnassaan tai jatkaa opinnäytetyössä kehitetyn asian kehittämistä edelleen. 

• Muista lisäksi tuoda opinnäytetyösi tulokset laajempaan kontekstiin, eli kerro, miten tämä voi hyödyttää oman alasi toimijoita laajemmin (ja nimeä myös, jos sinulla on tässä yhteydessä mainita hyödynsaajana jotain erityisempää segmenttiä alaltasi, ei vain yleisesti ”oman alan toimijoita”).  

Monenlaiset lähteet voivat olla tarkoituksenmukaisia. Opinnäytetyön tekijän tiedonhankinnan oppaassa on hyviä vinkkejä siitä, miten ja mistä lähteitä kannattaa lähteä etsimään.

• Voit käyttää myös julkaisemattomia lähteitä, mutta muista tällöin varmistaa lähteet tuottaneelta taholta, että saat niitä opinnäytetyössäsi käyttää. 

• Muista tarkastella aihetta laajasti. Vaikka kehittäisitkin vain yksittäisen toimijan toimintaa, se liittyy aina johonkin laajempaan kontekstiin.

• Etsiydy rohkeasti myös kansainvälisten aineistojen pariin!  

• Ole kriittinen lähteidesi suhteen:  

  • Tarkastele lähteen ikää. Monet aihepiirit ovat sellaisia, joista aikaisemmin kirjoitettu tieto vanhenee nopeasti. Tällainen on esimerkiksi sosiaalinen media.  
  • Tarkastele myös lähteen luotettavuutta ja laatua: Vältä käyttämästä esimerkiksi kaupallisten toimijoiden kirjoittamia nettisivuja, sillä ne eivät aina ilmoita lähteitään, vaikka teksti voi olla muualta poimittua ja vain kevyesti muokattua. Myöskään tekstit, joiden tekijyys on epävarma, eivät ole luotettavia lähteitä. Siksi esimerkiksi Wikipedia ei ole relevantti lähde. Mielipiteenomaiset blogit ovat myös huonoja lähteitä, sillä ne eivät välttämättä esittele käsittelemäänsä aihetta objektiivisesti, läpinäkyvästi ja kattavasti.  

• Tee lähdeviittausmerkinnät ja lähdeluettelo huolellisesti. Ohjeet löydät täältä. Kannattaa tehdä lähteistä jo alkuvaiheessa täydellinen lähdeviittaus- ja lähdeluettelomerkintä, silloin lähdeluettelon ja viittausten tarkistamiseen ei mene enää aikaa työn loppuvaiheessa.  

• Laita työssä käytetyt kyselylomakkeet ja haastattelurungot liitteiksi.  

• Älä kuitenkaan laita kyselyn tulosraporttia tai haastattelun litteraatioita liitteiksi.  

• Opinnäytetyön tuotos voi olla liitteenä, mikäli se on sen luonteinen, että se toimii hyvin myös erillisenä liitteenä tai on niin pitkä, ettei sitä voi sisällyttää kokonaisuudessaan leipätekstin joukkoon.  

• Älä laita liitteeksi mitään muuta opinnäytetyöstä erillistä tekstinosaa, eli ei esimerkiksi “lisätietoja” -tyyppistä osiota tai muuta sellaista, joka on opinnäytetyön kannalta turha. Toisaalta liitteisiin ei tule myöskään sisällyttää mitään sellaista tietoa, joka täytyisi erikseen käydä lukemassa liitteestä, jotta voisi ymmärtää opinnäytetyön sisällön. Eli opinnäytetyössä ei voi esimerkiksi olla kohtaa, jossa kehotetaan käymään katsomassa vaikkapa kyselyn tulokset liitteestä. Tulokset täytyy avata ja analysoida leipätekstissä.