Humakissa sinun mahdollista suorittaa osa opinnoistasi kansainvälisenä opiskelijavaihtona ulkomailla. Vaihtopaikkoja ja organisaatioita on eri puolilla maailmaa. Tältä sivulta löydät tietoa opiskelijavaihdon mahdollisuuksista, hakuprosessista ja käytännön järjestelyistä.
Opiskelijavaihto tarkoittaa sitä, että suoritat osan opinnoistasi ulkomailla Humakin partnerikorkeakoulussa. Vaihtokohteita ja -ohjelmia on useita, joten voit valita juuri sinulle sopivan vaihtoehdon omien tavoitteidesi mukaan. Humakin opiskelijavaihdot tapahtuvat Erasmus+-ohjelman kautta.
Vaihtojakso ulkomailla tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia uudessa ympäristössä, kehittää kielitaitoa ja kerryttää kansainvälistä kokemusta, joka on yhä arvostetumpaa työelämässä. Opit toimimaan erilaisissa kulttuureissa, verkostoidut kansainvälisesti ja kasvatat samalla omaa itseluottamustasi sekä ammatillista osaamistasi. Vaihtokokemus avartaa maailmaa ja jää usein mieleen koko opiskeluaikojen kohokohtana.
Opiskelijavaihdon voi suorittaa joko pitkänä vaihtona (2-12 kk) tai lyhyenä vaihtona (5 pvä) osallistumalla monimuotoiselle intensiivijaksolle (BIP). Sivun ohjeet koskevat pääosin pitkiä vaihtoja. BIP-vaihtoja koskevat hakuohjeet löydät erikseen tältä sivulta kohdasta ‘monimuotoisen intensiivijaksot’.
Opiskeluvaihtoihin ja kansainvälistymismahdollisuuksiin liittyvä viestintä tapahtuu Teamsin Study Internationally -kanavalla.
Jos vaihtosi kestää vähintään 3 kk, voit lisätä vaihtojakson osaksi Global Talent –osaamistasi. Tarkemmin tietoa Global Talent -osaamismerkistä löydät Global Talent-osaamismerkki-sivulta.
Hakukierrokset järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Hakukierroksilla voi hakea Erasmus+ tuettuun opiskeluvaihtoon sekä ulkomaan harjoitteluun. Seuraa Study internationally-kanavaa, jossa julkaistaan tarkemmat hakukierrosten päivänmäärät.
Hakuaikojen jälkeen voidaan tarvittaessa järjestää täydennyshaku.
Seuraava vaihtoinfo järjestetään 19.1.2026 Zoomissa englanniksi. Lisätietoa ja linkki infoon löytyy Study Internationally– kanavalta.
Opiskelijavaihtoon haetaan hakukierroksilla (ks. hakuajat ylempää). Opiskelijan on tullut hakea vaihtohaussa sekä tullut valitetuksi ja nimitetyksi kohdekorkeakouluun, jotta opiskelijalle myönnetään Erasmus+ apurahaa.
1. Suunnittele vaihto
Suunnittele vaihdon ajoittuminen opintojen kannalta sopivaan ajankohtaan. Vaihdon suosituspituus on minimipituus 3 kuukautta tai yksi lukukausi. Jos vaihtojakso on pidempi, ole yhteydessä omaan valmentajaan ja suunnittele tutkinnon edistymisen kannalta järkevä ja johdonmukainen kokonaisuus.
Vaihtojakson tulee tukea opintojen edistymistä ja niiden on oltava hyväksiluettavissa opiskelijan tutkintoon. Opiskelu on päätoimista eli opintoja tulee kertyä noin 5 op/kk.
Tutustu vaihtokohteisiin (ks. vaihtokohteet alta) ja kohdekorkeakoulujen tarjontaan. Sinun on jo hakuvaiheessa esitettävä opintosuunnitelma vaihdossa suoritettavista opintojaksoista.
Käy suunnitelmasi läpi vaihdon ajoituksesta, suoritettavista opintojaksoista ja opintojen hyväksiluvusta oman HOPS-valmentajasi kanssa ennen hakemista tai viimeistään hakuajan aikana.
2. Hae vaihtoon hakukierroksella
Täytä hakulomake opiskelijavaihtoon hakuaikana.
Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen ja päätökset ilmoitetaan opiskelijoille sähköpostitse. Kaikille hyväksytyille Erasmus-kriteerit täyttäville vaihdoille myönnetään apuraha.
Jos opiskelija tulee valituksi vaihtoon, tulee hänen täyttää seuraavat dokumentit ennen vaihdon alkamista:
Lisätietoja vaadittavista dokumenteista sekä mallipohjat löytyvät Vaihtoon lähtijän muistilistalta.
Vaihtojen valintaperusteilla tarkoitetaan sääntöjä ja kriteereitä, joiden perusteella hakemukset arvioidaan ja opiskelijat valitaan Erasmus+ vaihtoon. Valintaperusteet koostuvat yleisistä periaatteista, hakukelpoisuudesta sekä valintakriteereistä.
Tavoitteena tukea vaihtoja, jotka kehittävät opiskelijan kansainvälistä osaamista ja valmiuksia, sekä edistävät opiskelijan valmistumista.
Tasapuoliset mahdollisuudet kaikille opiskelijoille noudattaen Humakin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
Opiskelijavaihdoissa huomioidaan kohdekorkeakoulujen vaatimukset.
Opiskelijavaihtoon voi hakea kohdekorkeakouluihin, joilla on Humakin kanssa solmittu kahdenvälinen liikkuvuussopimus (Inter-Institutional Agreement). Harjoitteluvaihtoihin voidaan hakea mihin tahansa organisaatioon kaikkiin, lukuun ottamatta EU:n instituutioita, elimiä ja virastoja tai EU-ohjelmia hallinnoivia organisaatioita.
Opiskelija voidaan valita useampaan liikkuvuusjaksoon saman tutkintotason aikana. Pitkään opiskelijavaihtoon opiskelija voidaan kuitenkin valita vain kerran tutkintotasolla.
Vaihtoon ei voi lähteä maihin, joissa opiskelijan turvallisuus voi vaarantua.
Lyhyiden opiskelijavaihtojen osalta hakukelpoisuus ja valintakriteerit määritellään erikseen kunkin ilmoittautumisen yhteydessä.
Opiskelijavaihtoon ei välttämättä valita niin montaa opiskelijaa kuin budjetin enimmäismäärä on. Valinta tapahtuu pisteytyksen perusteella harkinnanvaraisesti.
Vaihtoja koskee Erasmus+ liikkuvuuden periaatteet.
Humakin tutkinto-opiskelija, joka on läsnä oleva vaihtoon osallistuessa.
1. opiskeluvuosi tai vähintään 60 opintopistettä tutkinnosta suoritettu. Opiskeluvaihtoon voi osallistua vain tavoitteellisen suoritusajan sisällä.
Vaihdossa suoritettavien opintojen on oltava hyväksiluettavissa tutkintoon.
Suunniteltujen opintojen laajuus tulee olla noin 5 op/kk.
Opiskelijavaihtojen valintakriteerit ovat opinnoissa eteneminen, vaihtojakson ajoittuminen sopivaan vaiheeseen opintoja, aiemmat vaihdot ja opintosuunnitelma.
Hakukelpoisten opiskelijoiden hakemukset pisteytetään valintakriteerien perusteella. Jos hakijoilla on samat pisteet, valinta suoritetaan arpomalla.
1. Opinnoissa eteneminen
Hakija saa korkeammat pisteet, mitä enemmän hänellä on kertynyt opintopisteitä hakukierrosta edeltäneen kahden läsnäololukukauden aikana.
2. Vaihtojakson ajoittuminen sopivaan vaiheeseen opintoja
Hakija saa korkeammat pisteet, mitä sopivampaan vaiheeseen vaihtojakso ajoittuu opintoja. Opiskeluvuosi tarkoittaa pisteytyksessä sitä opiskeluvuotta, jolla opiskelija on vaihdon alkaessa. Vaihtojakson ajoittuminen sopivaan vaiheeseen tutkintoa on määritelty tutkintokohtaisesti:
Yhteisöpedagogi AMK 2. tai 3. vuosi
Kulttuurituotanto AMK 3. vuosi
Tulkkaus AMK 2. vuosi
3. Aiemmat vaihdot
Hakija saa korkeammat pisteet, mikäli hänellä ei ole aiempia vaihtojaksoja aikana. Pisteytyksessä huomioidaan erikseen aiemmat pitkät ja lyhyet vaihdot.
4. Opintosuunnitelma
Opiskelija saa korkeammat pisteet, mitä perustellumpi suunnitelma hänellä on vaihdossa suoritettavista kursseista ja niiden hyväksiluvuista omaan tutkintoon. Opinto- ja hyväksilukusuunnitelma liitetään vaihdon hakulomakkeelle. Lisäksi pisteytyksessä huomioidaan suunniteltujen opintojen laajuus.
Opiskeluvaihtoon voi hakea Humakin kumppanikorkeakouluihin, joita on ympäri Eurooppaa. Tutustu vaihtokohteisiin tästä tiedostosta:
Opiskelija ei voi saada Erasmus+ apurahaa korkeakouluihin, jotka eivät ole Humakin kumppanikorkeakouluja.
Humakin kaikki tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opinnoistaan ensimmäisen vuoden, voivat hakea opiskeluvaihtoon.
Opiskelija voi osallistua sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoon useamman kerran. Vaihtojen lukumäärää ei ole rajoitettu, mutta opiskelija voi osallistua Erasmus-vaihtoon yhteensä enintään 12 kuukauden ajan kullakin tutkintotasolla.
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutuminen merkitsee opiskelijalle sitoutumista hakuprosessiin, jossa toimitaan erilaisissa sähköisissä järjestelmissä monen tahon välillä.
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon pätevät samat opinnolliset periaatteet kuin muuhunkin Humakissa tarjottavaan opetukseen. Sinun on jo ennen vaihtoon hakemista otettava selvää niistä mahdollisuuksista, joita vastaanottava koulu tai organisaatio tarjoaa, ja sovitettava ne yhteen henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi kanssa. Yhteistyö sinun, HOPS-valmentajan ja Erasmus-koordinaattorin välillä on ehdoton edellytys onnistuneelle vaihto-opiskelulle.
Korkeakoulujen välinen vaihto-opiskelu toteutuu EU:n tukeman Erasmus+ -ohjelman puitteissa. Erasmus+ on korkeakouluja koskeva ohjelma, jonka tavoitteena on nostaa koulutuksen tasoa, lisätä korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja edistää sekä opiskelijoiden että opetushenkilökunnan liikkuvuutta Euroopassa.
Erasmus+ -ohjelman koordinoinnista ja suunnittelusta Humakissa vastaa Opiskelijapalvelut (erasmusmobility@humak.fi)
Tietoa muista kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvistä mahdollisuuksista löytyy Opetushallituksen sivuilta.
Vaihtoon valitut opiskelijat saavat Erasmus+ apurahan vaihdon ajalle. Apurahan suuruus määräytyy vaihdon keston ja kohdemaan mukaan.
Maaryhmä | Apuraha €/kk |
Ryhmä 1 | 540 € |
Irlanti, Islanti, Liechtenstein, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Tanska. Alueen 14 ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat: Färsaaret, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta |
Ryhmä 2 ja 3 | 490 € |
| Kypros, Tšekki, Viro, Kreikka, Latvia, Malta, Portugali, Slovakia, Slovenia, Espanja |
Bulgaria, Kroatia, Unkari, Liettua, Pohjois-Makedonia, Puola, Romania, Serbia, Turkki |
700 € |
Alueiden 1-12 ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat |
Apurahan myöntämisen ehtona on, että vaihdon kesto on vähintään 2 kuukautta.
Apuraha maksetaan kahdessa osassa (80 % ennen, 20 % jälkeen). Apuraha voidaan periä takaisin osittain tai kokonaan jos opiskelija ei suorita kaikkia vaihtoon liittyviä toimenpiteitä.
Lisätietoja rahoituksesta löydät Opiskelijan oppaan sivuilta vaihdon rahoitus.
Vieraaseen maahan ja varsinkin sen kulttuuriin on syytä tutustua huolellisesti hyvissä ajoin ennen lähtöä. Kirjastoista ja kansainvälisistä yhdistyksistä löytyy useita eri maita ja niiden tapoja käsitteleviä teoksia. Kun tietää, mitä odottaa kohdemaassa, välttyy ikävämmiltä yllätyksiltä. Kannattaa myös kysellä jo vaihdossa ja harjoittelussa olleiden kokemuksia maasta ja kulttuurista. Mitä paremmin on tutustunut maahan etukäteen, sitä helpompi siellä on asua ja elää.
Jokainen ulkomailla opiskeleva on Suomen lähettiläs. On varauduttava pyyntöön kertoa Suomesta, kotipaikkakunnasta ja koulusta. Erityisesti Suomen historiasta kysellään paljon ulkomailla. Koulun esitemateriaalia, valokuvia, suomalaista musiikkia ja mitä tahansa muuta Suomesta kertovaa on hyvä ottaa mukaan. Pienet suomalaiset muistoesineet ja lahjat sekä reseptit tai vaikkapa nuotit voivat niin ikään osoittautua varsin arvokkaiksi, joten niitä kannattaa vaivautua kanniskelemaan mukana. Avoin suhtautuminen mitä omituisempiin Suomi-käsityksiin on parasta valuuttaa ulkomailla. Aina kannattaa antaa hyvä kuva itsestään, Suomesta ja suomalaisista.
Passin hakemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Sen saaminen kestää parista viikosta kuukauteen riippuen siitä, kuinka monen vuoden passia anotaan. Passia haetaan kirjallisella hakemuksella kotikunnan poliisilta. Passia haettaessa on oltava mukana kaksi identtistä valokuvaa, entinen passi tai henkilöllisyystodistus ja alle 30-vuotiailla miehillä selvitys asevelvollisuuden suorittamisesta.
Jokaisella Euroopan Unionin jäsenvaltion kansalaisella on oikeus oleskella tilapäisesti (yleensä alle kolme kuukautta) minkä hyvänsä EU-maan alueella. Jos oleskelu toisessa jäsenvaltiossa kestää alle kolme kuukautta, vaaditaan voimassa oleva passi tai henkilökortti, mutta oleskelulupaa ei tarvitse anoa. Jos oleskelu toisessa jäsenvaltiossa kestää yli kolme kuukautta, pitää anoa oleskelulupa kyseiseksi ajaksi. Haettaessa oleskelulupaa vaaditaan yleensä seuraavat asiakirjat:
Vaadittavat asiakirjat sekä menettelyt haettaessa oleskelulupaa vaihtelevat jonkin verran maittain. Kohdemaassa oleskelulupahakemus jätetään asianosaiselle viranomaiselle eli yleensä poliisille. Oleskelulupahakemus pitäisi tehdä viikon kuluessa maahan saapumispäivästä.
Jos kohdemaa ei kuulu EU/ETA-maihin, oleskelulupa ja viisumi haetaan normaalisti kotimaassa olevasta kohdemaan suurlähetystöstä ennen vaihtoon lähtemistä. Mainittujen asiakirjojen lisäksi saatetaan vaatia myös muita asiakirjoja, kuten vastaanottavan oppilaitoksen kutsukirje.
Viisumia ei vaadita mennessä opiskelemaan EU- tai ETA- alueelle, mutta se vaaditaan useimpiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Viisumi anotaan yleensä kotimaassa olevasta kohdemaan suurlähetystöstä. Viisumia ja oleskelulupaa hakevalla opiskelijalla tulisi olla mukanaan ainakin passi, 2-3 valokuvaa, opiskelutodistus ja todistus rahoituksesta sekä siitä, että hakija kuuluu lähtömaan sairausvakuutuksen piiriin. Viisumia kannattaa anoa hyvissä ajoin ennen matkaa, sillä sen saamiseen voi kulua muutama viikko. Matkanjärjestäjät ja matkatoimistot tuntevat yleensä hyvin viisumiasiat. Viisumimääräykset voi selvittää myös sen maan lähetystöstä, jonne on tarkoitus matkustaa.
Opiskelijat hoitavat itsenäisesti ulkomailla opiskeluun liittyvät passi- ja viisumiasiat. Opiskelumaan oleskelulupasäädökset on tarkistettava suurlähetystöstä hyvissä ajoin ennen lähtöä, mikäli oleskelu ulkomailla kestää yli 3 kk!
Jokainen ulkomaille lähtijä saa Humakin matkavakuutuksen. Vakuutuskortti lähetetään vaihtoon lähtijöille kotiosoitteeseen, kun vaaditut dokumentit ovat hoidettu. Jotkut oppilaitokset tai maat saattavat vaatia tiettyä vakuutusta, joten asia kannattaa selvittää ennen matkalle lähtöä.
Suomella on sairaanhoitosopimus ETA-maiden ja Unkarin kanssa. Suomen kansalaisella on näin ollen oikeus hoitoon toisissa ETA-maissa.
Lähtiessäsi EU/ETA-maihin sinun on hankittava ennen matkalle lähtöä Eurooppalainen sairasvakuutuskortti. Kortilla saa sairaanhoitoa oleskeltaessa tilapäisesti toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä. Eurooppalaista sairasvakuutuskorttia voivat hakea kaikki Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt, jotka suunnittelevat lomamatkaa, opiskelua, työkomennusta tai työnhakua EU/ETA-maassa tai Sveitsissä.
Eurooppalaista sairasvakuutuskorttia voi hakea Kelan toimistoista. Hakemuslomake on saatavissa myös Kelan sivuilta. Korttihakemuksen voi jättää mihin tahansa Kelan toimistoon.
Eurooppalaisen sairasvakuutushoitokortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä oleskellessaan lääketieteellisistä syistä välttämättömän sairaanhoidon. Kukin maa antaa sairaanhoitoa oman lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä mukaisesti. Matkailija saa vastaavat sairaanhoitopalvelut samoin omavastuukustannuksin kuin kyseisen maan omat kansalaiset.
Sairaanhoitoa voi saada esimerkiksi äkillisen sairaustapauksen sattuessa tai tilanteessa, jossa jo olemassa oleva krooninen sairaus vaatii välttämätöntä hoitoa. Jos hakeutuu sellaisen lääkärin tai sairaalan hoitoon, joka ei kuulu kyseisen maan korvausjärjestelmän piiriin, joutuu maksamaan kaikki kustannukset itse.
Jos opiskelu ulkomailla kestää enintään yhden vuoden, opiskelija kuuluu myös opiskeluajan Suomen sosiaaliturvan piiriin eli on vakuutettuna Suomessa. Ennen lähtöä on aina tehtävä ilmoitus Kelalle muutosta tai tilapäisestä oleskelusta ulkomailla. Ilman hakemusta sosiaaliturva päättyy lähtöhetkellä.
Vastaanottava korkeakoulu auttaa yleensä asunnon hankkimisessa. Jos tätä ei halua tai tarvitse, tai jos majoitusta ajatellessa on huomioon otettavia allergioita tai muita sairauksia, siitä on ilmoitettava mahdollisimman pian kansainvälisyyskoordinaattorille. Asuntoasia kannattaa selvittää jo kotimaassa oman yksikön koordinaattorin kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan vastaanottavan koulun koordinaattoriin. Samalla on hyvä selvittää asunnon varustus. Tärkeätä on myös huomioida, että opiskelija-asuntoloiden varustetaso on vaihteleva!
HUOM! Kotimaassa ei kannata tehdä asunto- yms. järjestelyitä tai maksaa matkalippuja ennen kuin on saanut varmistuksen lähtöpäivämäärästä.
Kaikkien ulkomaille opiskeluun lähtevien tulee tarkistuttaa, että perusrokotukset ovat kunnossa. Näitä ovat:
Opiskelijan tulee selvittää, mitä rokotuksia kohdemaassa vaaditaan ja mitä suositellaan. Rokotusvaatimukset (pakolliset) ja suositeltavat rokotukset opiskelija voi tarkistaa opiskelijaterveydenhuollosta, oman paikkakuntansa terveyskeskuksesta tai kansanterveyslaitokselta. Rokotuskuluja ja lääkärin vastaanottokuluja ei korvata.
Kansainvälinen opiskelijakortti kannattaa ottaa matkaan mukaan. Sillä saa monia erilaisia opiskelija-alennuksia useissa eri maissa. Tyypillisimmät alennukset liittyvät matkustamiseen, majoittumiseen, museoihin, teattereihin ja erilaisiin kulttuuritapahtumiin.
Ulkomailla parhaiten tunnettu opiskelijakortti on ISIC-kortti. Kortin saa tilaamalla maksua vastaan. Korttia näyttämällä saa lennot opiskelijahintaan. Siitä voi olla hyötyä myös kohdemaan matkatoimistossa (Kilroy toimii myös useimmissa kohdemaissa) tai muuten Euroopassa liikkuessa. Joissain maissa voi esimerkiksi saada alennusta junalipuista esittäessään ISIC-kortin. Myös monilla retkeilymajoilla on edullisempia hintoja ISIC-kortin haltijoille.
IYTC-kortti on yhdistetty kansainvälinen nuorisokortti. Jos olet alle 26-vuotias etkä kokopäiväinen opiskelija, sinulla tulee olla kansainvälinen nuorisokortti, jotta olet oikeutettu ostamaan Kilroy Travelsin nuorisolentoja. Lisäksi saat kortilla erittäin hyviä etuja sekä Suomessa että ulkomailla.
Liikkuvuus aiheuttaa merkittävän osuuden maailman päästöistä ja on tärkeää punnita mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoja lentämiselle. Matkustusmuodoista lentäminen on yksi suurimmista yksittäisen ihmisen aiheuttamista päästölähteistä. Siksi vaihtoehdot, kuten junamatkat, linja-autot tai kimppakyydit, ovat ympäristön kannalta selvästi parempia valintoja – ja niillä voi usein matkustaa mukavammin ja nähdä enemmän!
Vihreällä matkustamisella tarkoitetaan vähäpäästöisten kulkuneuvojen, kuten bussien, junien tai kimppakyytien, käyttöä koko matkan tai osan siitä. Erasmus+ -vaihto-ohjelman osallistujana opiskelija on oikeutettu vihreän matkustamisen tukeen, jos vähintään 50 % kokonaismatkasta on suoritettu vähäpäästöisillä kulkuneuvoilla.
Valitsemalla vihreän matkustamisen opiskelija saa korotettua matkustustukea ja oleskelutukea matkapäiviltä enintään 6 päivään asti. Matkan on kuljettava suorinta reittiä: tarpeettomia kiertoteitä on vältettävä, vaikka käytettäisiin ympäristöystävällistä liikennemuotoa.
Päivityksessä.
Päivityksessä.
Monimuotoinen intensiivijakso (Blended Intensive Programme, BIP) tarkoittaa intensiivikursseja kumppanikorkeakouluissa, joissa yhdistyy fyysinen ja virtuaalinen yhteisoppiminen.
Fyysinen vaihto kestää tyypillisesti 5 päivää. Lyhytvaihto (3 op/ BIP-kurssi) mahdollistavat osallistumisen niillekin, joille pitkäkestoinen yksilöliikkuvuus ei ole mahdollista.
BIP-viikkoja järjestetään Humakin kumppanikorkeakouluissa. Myös Humak järjestää vastaavia viikkoja omille kumppaneilleen, ja tällöin opiskelijoilla on mahdollista osallistua tapahtumaan kotimaassa. Vaikka Suomessa järjestettyyn BIP-viikkoon osallistuminen ei oikeuta Erasmus-apurahaan, se tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden kotikansainvälistymiseen. Tällöin opiskelija voi päästä osaksi monikulttuurista oppimisympäristöä, harjoittaa kielitaitoa ja verkostoitua kansainvälisten opiskelijoiden kanssa ilman ulkomaanvaihtoa.
BIP-jaksoja järjestetään useita lukuvuodessa ja jokaiselle jaksolle on erillinen haku. Hakuilmoituksista tiedotetaan erikseen Teamsin Study Internationally-kanavalla.
BIP-jaksolle osallistuva opiskelija saa Erasmus-apurahan. Apurahan suuruus on 79 € päivältä maksimissaan 5 päivän ajalle.
Lisäksi opiskelijat saavat matkatuen, jonka suuruus määräytyy kohteiden välisen etäisyyden mukaan.
Lisätietoja rahoituksesta löydät Opiskelijan oppaan sivuilta vaihdon rahoitus.
Sivusta vastaa: Netta Humalamäki,
Viimeksi päivitetty: 9 joulukuun, 2025
