Kansainvälinen opiskelijavaihto
Humakissa sinun mahdollista suorittaa osa opinnoistasi kansainvälisenä opiskelijavaihtona ja harjoitteluna ulkomailla. Vaihtopaikkoja ja organisaatioita on eri puolilla maailmaa. Tältä sivulta löydät ohjeet opiskelijavaihtoon liittyen.
Kiinnostaako opiskelijavaihto tai harjoittelu ulkomailla?
Humakissa sinun on mahdollista suorittaa osa opinnoistasi kansainvälisenä opiskelijavaihtona ja harjoitteluna ulkomailla. Vaihtopaikkoja ja organisaatioita on eri puolilla maailmaa.
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja harjoitteluun pätevät samat opinnolliset periaatteet kuin muuhunkin Humakissa tarjottavaan opetukseen. Sinun on jo ennen vaihtoon tai harjoitteluun pyrkimistä otettava selvää niistä mahdollisuuksista, joita vastaanottava koulu tai organisaatio tarjoaa, ja saatettava nämä sopusointuun oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi kanssa. Yhteistyö sinun, HOPS-valmentajan ja Erasmuskoordinaattorin välillä on ehdoton edellytys onnistuneelle vaihto-opiskelulle ja kansainväliselle harjoittelulle.
Tutustu alla oleviin ohjeisiin, kun suunnittelet kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai harjoittelua ulkomailla. Opiskelu- ja harjoitteluvaihtoihin liittyvät ohjeet löydät Teamsista Humak – StudyInternationally -kanavan tiedostoista.
Vieraaseen maahan ja varsinkin sen kulttuuriin on syytä tutustua huolellisesti hyvissä ajoin ennen lähtöä. Kirjastoista ja kansainvälisistä yhdistyksistä löytyy useita eri maita ja niiden tapoja käsitteleviä teoksia. Kun tietää, mitä odottaa kohdemaassa, välttyy ikävämmiltä yllätyksiltä. Kannattaa myös kysellä jo vaihdossa ja harjoittelussa olleiden kokemuksia maasta ja kulttuurista. Mitä paremmin on tutustunut maahan etukäteen, sitä helpompi siellä on asua ja elää.
Jokainen ulkomailla opiskeleva on Suomen lähettiläs. On varauduttava pyyntöön kertoa Suomesta, kotipaikkakunnasta ja koulusta. Erityisesti Suomen historiasta kysellään paljon ulkomailla. Koulun esitemateriaalia, valokuvia, suomalaista musiikkia ja mitä tahansa muuta Suomesta kertovaa on hyvä ottaa mukaan. Pienet suomalaiset muistoesineet ja lahjat sekä reseptit tai vaikkapa nuotit voivat niin ikään osoittautua varsin arvokkaiksi, joten niitä kannattaa vaivautua kanniskelemaan mukana. Avoin suhtautuminen mitä omituisempiin Suomi-käsityksiin on parasta valuuttaa ulkomailla. Aina kannattaa antaa hyvä kuva itsestään, Suomesta ja suomalaisista.
Passin hakemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Sen saaminen kestää parista viikosta kuukauteen riippuen siitä, kuinka monen vuoden passia anotaan. Passia haetaan kirjallisella hakemuksella kotikunnan poliisilta. Passia haettaessa on oltava mukana kaksi identtistä valokuvaa, entinen passi tai henkilöllisyystodistus ja alle 30-vuotiailla miehillä selvitys asevelvollisuuden suorittamisesta.
Jokaisella Euroopan Unionin jäsenvaltion kansalaisella on oikeus oleskella tilapäisesti (yleensä alle kolme kuukautta) minkä hyvänsä EU-maan alueella. Jos oleskelu toisessa jäsenvaltiossa kestää alle kolme kuukautta, vaaditaan voimassa oleva passi tai henkilökortti, mutta oleskelulupaa ei tarvitse anoa. Jos oleskelu toisessa jäsenvaltiossa kestää yli kolme kuukautta, pitää anoa oleskelulupa kyseiseksi ajaksi. Haettaessa oleskelulupaa vaaditaan yleensä seuraavat asiakirjat:
- voimassaoleva passi
- todistus hyväksytystä opiskelupaikasta
- opiskelutodistus omasta korkeakoulusta (englanniksi)
- vakuutus varojen riittävyydestä (esim. opintotukipäätös, apurahapäätös)
- todistus sairausvakuutuksen voimassaolosta (EU-maissa Kelan E-lomakkeet)
- valokuvia
- lisäksi saatetaan vaatia asuinpaikkatodistus ja lääkärintodistus
Vaadittavat asiakirjat sekä menettelyt haettaessa oleskelulupaa vaihtelevat jonkin verran maittain. Kohdemaassa oleskelulupahakemus jätetään asianosaiselle viranomaiselle eli yleensä poliisille. Oleskelulupahakemus pitäisi tehdä viikon kuluessa maahan saapumispäivästä.
Jos kohdemaa ei kuulu EU/ETA-maihin, oleskelulupa ja viisumi haetaan normaalisti kotimaassa olevasta kohdemaan suurlähetystöstä ennen vaihtoon lähtemistä. Mainittujen asiakirjojen lisäksi saatetaan vaatia myös muita asiakirjoja, kuten vastaanottavan oppilaitoksen kutsukirje.
Viisumia ei vaadita mennessä opiskelemaan EU- tai ETA- alueelle, mutta se vaaditaan useimpiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Viisumi anotaan yleensä kotimaassa olevasta kohdemaan suurlähetystöstä. Viisumia ja oleskelulupaa hakevalla opiskelijalla tulisi olla mukanaan ainakin passi, 2-3 valokuvaa, opiskelutodistus ja todistus rahoituksesta sekä siitä, että hakija kuuluu lähtömaan sairausvakuutuksen piiriin. Viisumia kannattaa anoa hyvissä ajoin ennen matkaa, sillä sen saamiseen voi kulua muutama viikko. Matkanjärjestäjät ja matkatoimistot tuntevat yleensä hyvin viisumiasiat. Viisumimääräykset voi selvittää myös sen maan lähetystöstä, jonne on tarkoitus matkustaa.
Opiskelijat hoitavat itsenäisesti ulkomailla opiskeluun liittyvät passi- ja viisumiasiat. Opiskelumaan oleskelulupasäädökset on tarkistettava suurlähetystöstä hyvissä ajoin ennen lähtöä, mikäli oleskelu ulkomailla kestää yli 3 kk!
Jokainen ulkomaille lähtijä saa humakin matkavakuutuksen. Vakuutuskortti tulee pyytää opintotoimistosta hyvissä ajoin ennen matkaa. Jotkut oppilaitokset tai maat saattavat vaatia tiettyä vakuutusta, joten asia kannattaa selvittää ennen matkalle lähtöä. Suomella on sairaanhoitosopimus ETA-maiden ja Unkarin kanssa. Suomen kansalaisella on näin ollen oikeus hoitoon toisissa ETA-maissa.
Jos opiskelu ulkomailla kestää enintään yhden vuoden, opiskelija kuuluu myös opiskeluajan Suomen sosiaaliturvan piiriin eli on vakuutettuna Suomessa. Ennen lähtöä on aina tehtävä ilmoitus Kelalle muutosta tai tilapäisestä oleskelusta ulkomailla. Ilman hakemusta sosiaaliturva päättyy lähtöhetkellä.
Lähtiessäsi EU/ETA-maihin sinun on hankittava ennen matkalle lähtöä Eurooppalainen sairasvakuutuskortti. Kortilla saa sairaanhoitoa oleskeltaessa tilapäisesti toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä. Eurooppalaista sairasvakuutuskorttia voivat hakea kaikki Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt, jotka suunnittelevat lomamatkaa, opiskelua, työkomennusta tai työnhakua EU/ETA-maassa tai Sveitsissä.
Eurooppalaista sairasvakuutuskorttia voi hakea Kelan toimistoista. Hakemuslomake on saatavissa myös Kelan sivuilta. Korttihakemuksen voi jättää mihin tahansa Kelan toimistoon.
Eurooppalaisen sairasvakuutushoitokortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä oleskellessaan lääketieteellisistä syistä välttämättömän sairaanhoidon. Kukin maa antaa sairaanhoitoa oman lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä mukaisesti. Matkailija saa vastaavat sairaanhoitopalvelut samoin omavastuukustannuksin kuin kyseisen maan omat kansalaiset.
Sairaanhoitoa voi saada esimerkiksi äkillisen sairaustapauksen sattuessa tai tilanteessa, jossa jo olemassa oleva krooninen sairaus vaatii välttämätöntä hoitoa. Jos hakeutuu sellaisen lääkärin tai sairaalan hoitoon, joka ei kuulu kyseisen maan korvausjärjestelmän piiriin, joutuu maksamaan kaikki kustannukset itse.
Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden tulee ottaa henkilökohtainen matkavakuutus tapaturmien varalta. Matkustajavakuutus korvaa matkalla sattuneesta, äkillisestä sairastumisesta tai tapaturmasta aiheutuvia hoitokuluja. Matkatavaravakuutuksesta korvataan matkatavaroille odottamatta ja äkillisesti aiheutuneita suoranaisia vahinkoja. Matkavakuutuksia ja niiden ehtoja voi kysellä vakuutusyhtiöistä ja matkatoimistoista. Myös lentoyhtiöltä voi kysyä matkatavaroiden korvauksesta.
Vastaanottava korkeakoulu auttaa yleensä asunnon hankkimisessa. Jos tätä ei halua tai tarvitse, tai jos majoitusta ajatellessa on huomioon otettavia allergioita tai muita sairauksia, siitä on ilmoitettava mahdollisimman pian kansainvälisyyskoordinaattorille. Asuntoasia kannattaa selvittää jo kotimaassa oman yksikön koordinaattorin kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan vastaanottavan koulun koordinaattoriin. Samalla on hyvä selvittää asunnon varustus. Tärkeätä on myös huomioida, että opiskelija-asuntoloiden varustetaso on vaihteleva!
HUOM! Kotimaassa ei kannata tehdä asunto- yms. järjestelyitä tai maksaa matkalippuja ennen kuin on saanut varmistuksen lähtöpäivämäärästä.
Raha-asiat ulkomailla voi hoitaa monella eri tavalla. On suositeltavaa miettiä itselleen sopivin ja edullisin vaihtoehto. Eri vaihtoehtoja ovat tilinavaus kohdemaassa, pankki- tai luottokortin käyttäminen (esim. Visa tai Visa Electron) sekä matkashekit. Omasta pankista saa tiedon siitä, mikä on edullisin tapa siirtää rahaa kohdemaahan. On hyvä myös vertailla muiden pankkien tarjoamia vaihtoehtoja, koska käytännöt ja kustannukset voivat vaihdella suurestikin eri pankeissa.
Opintotuki maksetaan kuukausittain suomalaiselle tilille. Jos miettii tilinavausta kohdemaassa, pankista on syytä kysyä jo etukäteen kaikki sellaiset tiedot, joita tarvitsee rahasiirtoja ulkomaiseen pankkiin tehdessä (esim. SWIFT code). Tilinavaamisen ehdot kuitenkin riippuvat täysin kohdemaasta, joten joskus tämä vaihtoehto saattaa olla täysin mahdoton.
Kaikkien ulkomaille opiskeluun lähtevien tulee tarkistuttaa, että perusrokotukset ovat kunnossa. Näitä ovat:
- Jäykkäkouristus
- Kurkkumätä
- Polio
Opiskelijan tulee selvittää, mitä rokotuksia kohdemaassa vaaditaan ja mitä suositellaan. Rokotusvaatimukset (pakolliset) ja suositeltavat rokotukset opiskelija voi tarkistaa opiskelijaterveydenhuollosta, oman paikkakuntansa terveyskeskuksesta tai kansanterveyslaitokselta. Rokotuskuluja ja lääkärin vastaanottokuluja ei korvata.
Kansainvälinen opiskelijakortti kannattaa ottaa matkaan mukaan. Sillä saa monia erilaisia opiskelija-alennuksia useissa eri maissa. Tyypillisimmät alennukset liittyvät matkustamiseen, majoittumiseen, museoihin, teattereihin ja erilaisiin kulttuuritapahtumiin.
Ulkomailla parhaiten tunnettu opiskelijakortti on ISIC-kortti. Kortin saa tilaamalla maksua vastaan. Korttia näyttämällä saa lennot opiskelijahintaan. Siitä voi olla hyötyä myös kohdemaan matkatoimistossa (Kilroy toimii myös useimmissa kohdemaissa) tai muuten Euroopassa liikkuessa. Joissain maissa voi esimerkiksi saada alennusta junalipuista esittäessään ISIC-kortin. Myös monilla retkeilymajoilla on edullisempia hintoja ISIC-kortin haltijoille.
IYTC-kortti on yhdistetty kansainvälinen nuorisokortti. Jos olet alle 26-vuotias etkä kokopäiväinen opiskelija, sinulla tulee olla kansainvälinen nuorisokortti, jotta olet oikeutettu ostamaan Kilroy Travelsin nuorisolentoja. Lisäksi saat kortilla erittäin hyviä etuja sekä Suomessa että ulkomailla.
Monimuotoiset Intensiivijaksot (BIP)
Erasmus+-ohjelma (2021–2027) tarjoaa uuden joustavamman liikkuvuuden muodon opiskelijoille. Blended Intensive Programme (BIP) tarkoittaa kurssia, jossa yhdistyy fyysinen ja virtuaalinen yhteisoppiminen.
Lyhytkestoiset opintokokonaisuudet ( 3 ECTS/ BIP-kurssi) mahdollistavat osallistumisen niillekin, joille pitkäkestoinen yksilöliikkuvuus ei ole mahdollista.
Erasmus+ -ohjelman koordinoinnista ja suunnittelusta Humakissa vastaa Erasmus-koordinaattori, Timo Sorvoja (timo.sorvoja@humak.fi).
BIP-jaksoja järjestetään useita lukuvuodessa ja jokaiselle jaksolle on erillinen haku. Hakuilmoituksista tiedotetaan erikseen Humak teamsin study international kanavalla.
BIP-jaksolle osallistuva opiskelija saa Erasmus-apurahan jonka suuruus määräytyy jakson fyysisen keston perusteella (70 Euroa/vrk).
Perheellinen opiskelija, jolla on alaikäisiä lapsia, on lisäksi oikeutettu 100€ tukeen.
.
Opiskelijan tulee jakson jälkeen toimittaa vaihtokorkeakoulusta opiskelijavaihtoon osallistumisesta seuraavat asiakirjat:
1. Opintosuoritusote (Transcript of Records)
- Todistus sisältää tiedot opintosopimuksen mukaisesti suoritetuista opinnoista.
2. Erasmus Letter of Confirmation
- Tässä on mainittu tarkka opiskeluaika ulkomailla sekä vastaanottava vaihtokorkeakoulu. Mikäli opiskelija ei kykene todistamaan osallistumistaan vastaanottavan korkeakoulun opetukseen, hänen apurahansa voidaan periä takaisin.
Vaihto-opiskelu ulkomailla
Korkeakoulujen välinen vaihto-opiskelu toteutuu pääasiassa EU:n tukeman Erasmus+ -ohjelman puitteissa. Erasmus+ on korkeakouluja koskeva ohjelma, jonka tavoitteena on nostaa koulutuksen tasoa, lisätä korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja edistää sekä opiskelijoiden että opetushenkilökunnan liikkuvuutta Euroopassa.
Erasmus+ -vaihdot perustuvat korkeakoulujen solmimiin kahdenvälisiin sopimuksiin EU:n jäsenvaltioissa toimivien korkeakoulujen välillä. Myös Norjassa, Islannissa, Sveitsissä, Liechtensteinissa ja Turkissa toimivien korkeakoulujen kanssa on mahdollista toteuttaa Erasmus+ -vaihtoja.
EUn sisäisen liikkuvuuden lisäksi opiskelijavaihtoa toteutetaan Globaalin liikkuvuusohelman kautta. EUn ulkopuolle suuntautuvista mahdollisuuksista tiedotetaan erikseen.
Erasmus+ -ohjelman koordinoinnista ja suunnittelusta Humakissa vastaa Erasmus-koordinaattori, Timo Sorvoja (timo.sorvoja@humak.fi).
Tietoa muista kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvistä mahdollisuuksista löytyy Opetushallituksen sivuilta.
Tutustu tarkemmin suositeltaviin Erasmus-opiskelijavaihtokohteisiin keväällä 2023. Huom. tiedosto päivittyy jatkuvasti ja vaatii Humakin organisaatiotunnukset.
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutuminen merkitsee opiskelijalle osallistumista hakuprosessiin, jossa kuljetetaan eri lomakkeita monen tahon välillä. Vaikka prosessi saattaa ensi alkuun vaikuttaa monimutkaiselta ja työläältä, se ei sitä todellisuudessa ole. Lomakkeiden tarkoituksena on saattaa mahdollisimman moni tietoiseksi vaihto-opiskelijan koulutustavoitteista ja sitoumuksista estäen näin ikävien yllätysten ilmaantumisen matkan varrelle.
Ennen vaihtoon hakemistaan opiskelijan on päätettävä tuleeko hänen vaihtoaikansa käsittämään kolme kuukautta vai pidemmän ajan. Suosituksena voidaan pitää minimiaikaa 3 kk, harjoittelussa 2 kk, mutta joskus pitempi vaihto on perusteltua. Jälkimmäisessä tapauksessa vaihdossa tapahtuvalle opiskelulle on syytä suunnitella oman valmentajan kanssa tutkinnon edistymisen kannalta erityisen järkevä ja johdonmukainen kokonaisuus.
Opiskelija voi osallistua sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoon useamman kerran. Vaihtojen lukumäärää ei ole rajoitettu, mutta opiskelija voi osallistua Erasmus-vaihtoon yhteensä enintään 12 kuukauden ajan kullakin tutkintotasolla.
Siirtymävaiheessa vanhan ohjelman aikana samalla tutkintotasolla suoritetut vaihtojaksot otetaan huomioon, esim. alemman korkeakoulututkinnon aikana 6 kk vaihdossa ollut opiskelija voi osallistua vielä yhteensä 6 kuukauden ajan opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon saman alemman korkeakoulututkinnon aikana.
Vaihtoon hakevan opiskelijan on täytettävä seuraavat asiakirjat (nk. ECTS-asiakirjat):
1. Hakulomake Erasmus Exchange Application Form
- Hakulomake löytyy Teamsista Humak – StudyInternationally -kanavalta Syksyn 2023 opiskelijavaihtojen hakua varten lomake on täytettävä 25.02.2023 mennessä.
2. Learning Agreement –lomake
- Lomake täytetään Erasmus Online Learning Agreement ohjelmaan kirjautumisen jälkeen. Linkki ohjelmaan .
- Opiskelija täyttää lomakkeen yhdessä oman valmentajan kanssa. Lomakkeessa ilmoitetaan ne opintojaksot, joihin opiskelija tulee vaihdossa ollessaan osallistumaan. Vaihtokorkeakoulun Humak-yhteyshenkilö toimittaa lomakkeen vastaanottavalle korkeakoululle allekirjoitettavaksi. Allekirjoitettu sopimus on lähetettävä sähköpostilla oman kampuksen kv-asioista vastaavalle lehtorille/yliopettajalle.
3. Erasmus-apurahalomake
- Esitäytetty apurahalomake lähetetään opiskelijalle Learning Agreement -lomakkeen allekirjoittamisen jälkeen.
- Apuraha myönnetään, kun apurahalomake on täytetty oikein ja palautettu Humakin Erasmus-koordinaattorille allekirjoitettuna. Apurahat näkyvät opiskelijan pankkitilillä neljän viikon jälkeen, kun erasmuskoordinaattori on saanut lomakkeen opiskelijalta. Lomaketta ei voi täyttää ennen kuin sekä vaihtopaikka että tarkka ajankohta vaihdosta ovat selvillä. Ennen kansainväliseen vaihtoon lähtöä opiskelijan on myös suoritettava vaihtoon valmentava opintojakso.
4. Vaihtoon valmentava opintojakso (3 op)
- Opintojaksolla perehdytetään kulttuurien kohtaamiseen ja tarjotaan tilaisuus vaihdossa olleiden opiskelijoiden kokemusten jakamiseen. Opintojakson suorittaminen on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen vaihdon toteutumista. Tehtäviin sisältyy myös raportin kirjoittaminen sekä palautelomakkeen täyttäminen. Nämä tehtävät laaditaan vasta vaihtojakson jälkeen. Vaihtoon valmentavan opintojakson tehtävät tulee suorittaa koulutusohjelmassa sovitulla tavalla ennen liikkuvuusjakson alkua.
- Lisätietoja vaihtoon valmentavasta opintojaksosta saa oman koulutusohjelman kv-asioista vastaavalta lehtorilta.
- Ennen vaihtoon lähtöä opiskelijan on osallistuttava toukokuussa järjestettävään lähtövalmennukseen.
5. Kielitaitovaatimus
- Kielitaitovaatimuksena vaihto-opiskelijoille on englannin osalta eurooppalaisen viitekehyksen mukainen taso B2.
- Itsearviointina suoritettu testi liitetään vaihtohakemukseen.
- Kielipassin lisäksi ennen vaihtojaksoa on tehtävä EU:n oma kielitaidon testaus European Online Linguistic servicen kautta. Tarkemmat ohjeet kielitestiin osallistumisesta lähetetään vaihtoon valituille opiskelijoille sähköpostilla.
BIP-jaksolle osallistuva opiskelija saa Erasmus-apurahan jonka suuruus määräytyy jakson fyysisen keston perusteella (70 Euroa/vrk).
Perheellinen opiskelija, jolla on alaikäisiä lapsia, on lisäksi oikeutettu 100€ tukeen.
- Lisätietoa suoraan rahoittajilta.
Opiskelijan tulee vaihdon jälkeen tuoda vaihtokorkeakoulusta opiskelijavaihtoon osallistumisesta seuraavat asiakirjat:
1. Opintosuoritusote (Transcript of Records)
- Todistus sisältää tiedot opintosopimuksen mukaisesti suoritetuista opinnoista.
2. Erasmus Letter of Confirmation
- Tässä on mainittu tarkka opiskeluaika ulkomailla sekä vastaanottava vaihtokorkeakoulu. Mikäli opiskelija ei kykene todistamaan osallistumistaan vastaanottavan korkeakoulun opetukseen, hänen apurahansa voidaan periä takaisin.
3. Raportti
- Kaikilla vaihtoon lähtevillä opiskelijoilla on raportointivelvollisuus. Raportti on rahoituksen myöntämisen ehto. Kirjallinen raportti ja vastaanottaneen oppilaitoksen myöntämät Erasmus-todistukset toimitetaan valmentajalle ja Erasmuskoordinaattorille kuukauden sisällä vaihdosta paluun jälkeen. Opiskelija laatii raportin osana pakollista vaihtoon valmentavaa opintojaksoa. .
- Lataa tästä vaihtoraportin kansimalli.
- Liitä raportti myös Microsoft Teamsin International kanavan tiedostoihin Opiskelijoiden KV-vaihtoraportit -kansioon, jotta muut opiskelijat pääsevät tutustumaan KV-vaihtoosi.
Harjoittelu ulkomailla
Tärkeän osan ammattikorkeakoulututkinnosta muodostaa opintoihin pakollisena kuuluva harjoittelu, jonka laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Harjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija ammattialaansa ja antaa hänelle mahdollisuus soveltaa oppimaansa käytäntöön.
Harjoittelun tai osan siitä voi suorittaa myös ulkomailla. Humak avustaa harjoittelupaikan järjestämisessä, mutta opiskelija voi hankkia paikan myös itse. Koulutusalan harjoittelusta vastaavat henkilöt ja kampusten kansainvälisyyskoordinaattorit auttavat tarvittaessa opiskelijaa käytännön järjestelyissä. Harjoitteluun lähtevät voivat hakea Erasmus-apurahaa.
Erasmus-apurahalla tuettavan kansainvälisen harjoittelun vähimmäiskesto on 2 kuukautta ja enimmäiskesto 12 kuukautta. Opiskelijan on mahdollista yhdistää toisiinsa kansainvälisessä ympäristössä tapahtuvan opiskelu- ja harjoittelujakso. Edellytyksenä on, että harjoittelu tapahtuu saman vastaanottavan korkeakoulun valvonnassa, ja että opiskelujakso ja harjoittelujakso seuraavat välittömästi toisiaan. Yhdistetyn jakson pituus on yhteensä vähintään 3 kuukautta.
Erasmus-apurahaa kansainväliseen harjoitteluun voivat hakea myös ensimmäisen vuoden opiskelijat.
EUn ulkopuolelle suuntautuva Globaalin liikkuvuusohjelman mukainen harjoittelu on myös mahdollinen. EUn ulkopuolelle suuntautuvan harjoittelun tukemisessa päätökset tehdään tapuskohtaisesti joten jos sinulla on tiedossa mahdollinen harjoittelukohde EUn ulkopuolella niin ole ensin yhteydessä Humakin Erasmuskoordinaattoriin.
Tietoa muista kansainväliseen harjoitteluun liittyvistä mahdollisuuksista löytyy Opetushallituksen sivuilta ja harjoittelupaikkoja voi hakea myös ohjelmalla www.erasmusintern.org.
Haku on jatkuva, ja sen voi aloittaa vasta, kun harjoittelupaikka on varmistunut ja harjoittelusopimus on allekirjoitettu. Hakulomake on syytä täyttää viimeistään kuukausi ennen harjoittelun alkua. EU:n ulkopuolelle harjoitteluun hakeutuvien on syytä olla ensin yhteydessä kv-koordinaattoriin.
Hakemusten arvioinnin tekevät oma valmentaja ja Erasmus-koordinaattori. Arvioinnissa huomioidaan valmentajan hyväksymä harjoittelusuunnitelma ja kaikille hvväksytyille Erasmus-kriteerit täyttäville harjoitteluille myönnetään apuraha.
Kun korkeakoulu on hyväksynyt opiskelijan hakemuksen kansainväliseen harjoitteluun, täytetään seuraavat asiakirjat ennen harjoittelun alkamista:
1. Erasmus-harjoittelijavaihdon rahoitussopimus
2. Harjoittelusopimus (Learning Agreement Traineeship Form) ja harjoittelun suunnittelu
- Harjoittelusopimuksen hyväksyvät sekä opiskelija, lähettävä korkeakoulu että vastaanottava yritys/organisaatio. Sopimuksesta käyvät ilmi mm. harjoitteluun liittyvä ohjelma, opiskelijan työtehtävät, tavoiteltavat oppimistulokset sekä harjoittelun arviointi. Harjoittelun sisällön suunnittelemisesta vastaa yksikön kv-asioista vastaava lehtori/yliopettaja, joka huolehtii siitä, että opiskelija, valmentaja ja harjoitteluun sisältyvien opintojaksojen vastaavat lehtorit yhdessä vastaanottavan organisaation edustajan kanssa laativat harjoittelun sisällön. Harjoittelun sisällön suunnittelussa noudatetaan yleisiä suunnitteluohjeita harjoittelukäsikirjan mukaisesti.
- Harjoittelusopimuksen allekirjoittaa Erasmuskoordinaattori.
- Tarvittavat muutokset sopimukseen tulee tehdä kirjallisesti kuukauden kuluessa siitä, kun opiskelija on saapunut vastaanottavaan organisaation. Mahdollisiin myöhempiin muutoksiin tulee olla kaikkien kolmen osapuolen suostumus.
- Sopimus sisältää myös liitteen, johon on määritelty osapuolten vastuut ja roolit.
4. Vaihtoon valmentava opintojakso (3 op)
- Ennen kansainväliseen harjoitteluun lähtöä opiskelijan on myös suoritettava vaihtoon valmentava opintojakso.
- Opintojaksolla perehdytetään kulttuurien kohtaamiseen ja tarjotaan tilaisuus vaihdossa olleiden opiskelijoiden kokemusten jakamiseen. Opintojakson suorittaminen on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen harjoittelun toteutumista. Tehtäviin sisältyy myös raportin kirjoittaminen sekä palautelomakkeen täyttäminen, jotka laaditaan vasta harjoittelun jälkeen.
- Harjoitteluun lähtevien on palautettava vaihtoon valmentavan opintojakson tehtävät koulutusohjelmassa sovitulla tavalla.
- Lisätietoja vaihtoon valmentavasta opintojaksosta saa oman koulutusohjelman kv-asioista vastaavalta lehtorilta.
5. Lähtövalmennus
- Ennen harjoitteluun lähtöä opiskelijan on osallistuttava toukokuussa järjestettävään lähtövalmennukseen.
6. Kielitaitovaatimus
- Kielitaitovaatimuksena kv-harjoittelijan englannin osalta on eurooppalaisen viitekehyksen mukainen taso B2.
- Itsearviointina suoritettu testi liitetään vaihtohakemukseen.
- Kielipassin lisäksi ennen vaihtojaksoa on tehtävä EU:n oma kielitaidon testaus European Online Linguistic servicen kautta. Tarkemmat ohjeet kielitestiin osallistumisesta lähetetään vaihtoon valituille opiskelijoille sähköpostilla.
Apurahan tarkoituksena on korvata vaihdosta aiheutuvia lisäkustannuksia. Apuraha myönnetään yksittäiselle opiskelijalle ulkomaan opintojakson keston mukaan. Kalleimpiin maihin (Itävalta, Tanska, Ranska, Irlanti, Italia, Liechtenstein, Norja, Ruotsi, Sveitsi) lähteville myönnetään kaikille samansuuruinen kuukausiapuraha, joka on vähintään 540 €/kk.
Kaikkiin muihin ohjelmamaihin lähteville myönnetään hieman alempi kuukausiapuraha, joka on vähintään 490 €/kk (sama summa koskee kaikkiin ko. ryhmän maihin lähteviä).
Apurahan myöntämisen ehtona on, että opintojakson kesto on vähintään 3 kuukautta. Apurahalomake on syytä toimittaa Erasmus-koordinaattorille Timo Sorvojalle (timo.sorvoja(at)humak.fi) viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkamista.
Huom. Apurahat näkyvät opiskelijan pankkitilillä neljän viikon jälkeen, kun erasmuskoordinaattori on saanut lomakkeen opiskelijalta.
Apuraha maksetaan kahdessa osassa (80 % ennen, 20 % jälkeen), mutta apuraha voidaan periä takaisin osittain tai kokonaan jos opiskelija ei suorita kaikkia vaihtoon liittyviä toimenpiteitä.
Harjoittelu toteutuu ensisijassa työpaikalta saatavan ohjauksen mukaisesti, mutta yksikön kv-asioista vastaava lehtori/yliopettaja on säännöllisesti yhteydessä myös harjoitteluorganisaation edustajaan ja opiskelijaan sekä huolehtii siitä, että harjoittelu vastaa sille asetettuja tavoitteita.
Opiskelijan tulee toimittaa seuraavat asiakirjat koulutusohjelman kv-asioista vastaavalle lehtorille/yliopettajalle kuukauden sisällä harjoittelusta paluun jälkeen:
1. Työtodistus Traineeship Certificate
- Työtodistus sisältää tiedot sopimuksen mukaisesti suoritetuista työtehtävistä. Todistus tai opintojen hyväksilukeminen voidaan jättää antamatta, jos opiskelija ei täytä vastaanottavan organisaation ammatillisia vaatimuksia tai ei muuten noudata sovittuja ehtoja.
2. Raportti
- Kaikilla harjoitteluun lähtevillä opiskelijoilla on raportointivelvollisuus. Raportti on rahoituksen myöntämisen ehto ja edellytys sille, että opiskelija on oikeutettu apurahan saamiseen. Mikäli opiskelija jättää raportin laatimatta, jo myönnetty rahoitus voidaan myös periä takaisin.
- Opiskelija laatii raportin osana pakollista Kansainvälinen vaihto -opintojaksoa. Ohjeistuksen saa Erasmuskoordinaattorilta. Raportin lisäksi opiskelijan on täytettävä Erasmus-ohjelman harjoittelijavaihdon tiedonkeruulomake joka lähetetään opiskelijan sähköpostiin.
- Lataa tästä harjoitteluraportin kansimalli.
- Liitä raportti myös Microsoft Teamsin International kanavan tiedostoihin Opiskelijoiden KV-harjoitteluraportit -kansioon, jotta muut opiskelijat pääsevät tutustumaan KV-harjoitteluusi.
3. Muut asiakirjat
- Opintojaksojen hyväksi lukemisen kannalta ennalta sovitut mahdolliset muut tehtävät opiskelija palauttaa tehtävien tarkistuksista vastaaville lehtoreille.
Sivusta vastaa: Timo Sorvoja,
Viimeksi päivitetty: 13 maaliskuun, 2023
